Kiinteistövero kiristyy ja rakenne muuttuu vuonna 2024
Vuoden 2024 alusta kiinteistöverotus muuttuu niin, että maapohjan verotusarvosta perittävä veroprosentti on eriytetty yleisestä kiinteistöveroprosentista. Tämä merkitsee sitä, että sekä maapohjalla että rakennuksilla on oma yleinen kiinteistöveroprosentti. Vielä vuonna 2023 samaa yleistä kiinteistöveroprosenttia sovellettiin pääsääntöisesti kaikkeen maapohjaan ja rakennuksiin sekä rakennelmiin, joille ei ollut määrätty erikseen veroprosenttia. Esimerkiksi asuinrakennuksille ja vapaa-ajan asunnoille sekä voimaloille oli määrätty omat veroprosentit. Lisäksi rakentamattomille rakennuspaikoilla ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistamille maa-alueille oli omat veroprosentit.
Kunta päättää vaihteluvälien rajoissa perittävän kiinteistöveroprosentin suuruuden. Vuonna 2024 verotusta kiristää maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,93:sta 1,3:iin. Maapohjasta perittävän kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 1,3 – 2,0. Tämä tarkoittaa sitä, että Manner-Suomessa 245 kuntaa joutuu korottamaan nykyistä maapohjan kiinteistöveroprosenttia. Korotus on suurin niissä kunnissa, jossa yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,93 vuonna 2023. Näissä kunnissa, joita on 42 kappaletta, maapohjaan kohdistuva kiinteistövero nousee 40:llä prosentilla. Esimerkiksi Helsinki joutuu tekemään korotuksen 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin ja Espoo 1 prosentista 1,3 prosenttiin. Vantaalla pakkokorotus on pieni, koska tonttien kiinteistöveroprosentti on ennestään 1,28.
Rakennuksista ja rakennelmista perittävä yleinen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli 0,93 -2,0 ei muutu. Asuinrakennusten veroprosenttien vaihteluväli on myös entisellään. Vakituisista asuinrakennuksista kiinteistöveroprosentti voi olla välillä 0,41- 1,0 ja muissa asuinrakennuksissa eli esim. vapaa-ajan asunnoissa välillä 0,93 – 2,0.
Vaikka vakituisten asuinrakennuksien ja vapaa-ajan rakennusten osalta veroprosenttien vaihteluväli ei muutu, näiden kiinteistöjen verotuksessa tapahtuu useassa tapauksessa kiristys, koska kiinteistövero rakennusten tonteista on maksettu aikaisemmin yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan verotuksen muutos vaikuttaa myös yritysten kiinteistöveroon varsinkin niillä toimialoilla, joiden kiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudun kunnissa vaikka yritysten käytössä olevien rakennusten osalta veroprosentin vaihteluväli on sama kuin aikaisemmin. Lisäksi monessa kunnassa maapohjan veroprosentin alarajan korotus heijastuu myös rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttiin. Esimerkiksi Helsinki ja Kauniainen joutuvat korottamaan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia 3,93:sta 4,30:iin sekä Pornainen ja Vihti 4,0 prosentista 4,30:iin
Veron nousu kohdistuu eniten pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kuntiin, joissa maan verotusarvot ovat muuta maata korkeampia. Helsingissä verotusarvoltaan ja pinta-alaltaan mediaania vastaavan 825 neliömetrin suuruisen pientalotontin kiinteistövero nousee noin 670 eurosta noin 930 euroon eli 265 eurolla. Vastaavasti Espoossa 1 300 neliömetrin suuruisen pientalotontin kiinteistövero nouse nykyisestä 730 eurosta 945 euroon eli 215 eurolla.
Myös kiinteistönomistajan vastuuta kiinteistöveroilmoituksen osalta laajennetaan koskemaan myös tilanteita, joissa verohallinnon rekisterit eivät ole ajantasalla. Verovelvollisella täytyy kehotuksetta antaa tiedot kiinteistöstään verottajalle, vaikka hän ei olisi saanut kiinteistöveroselvitystä kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä tiedoista. Lisäksi ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että verovelvollisen on tarkistettava kiinteistöveroselvityksestä myös maa-aineksen ottoalueita koskevat tiedot.