Hallintaoikeus lahjaverotuksessa

Hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hallita ja käyttää omaisuutta ilman, että omistaa sitä. Hallintaoikeuden voi saada joko lain, testamentin tai lahjakirjan perusteella.

Vaikutus lahjaveroon

Hallintaoikeus pienentää lahjansaajalle tulevan lahjan arvoa ja siitä maksettavaa lahjaveroa, sillä lahjan arvosta vähennetään ensin hallintaoikeuden pääomitettu arvo. Hallintaoikeuden haltijan ei tarvitse maksaa lahjaveroa saamastaan hallintaoikeudesta.

Lahjavero määrätään omistuksen perusteella. Hallintaoikeus keventää omistajan verotusta, koska omistaja ei saa täysimääräistä vallintavaltaa saamaansa omaisuuserään.

Hallintaoikeuden arvoon vaikuttavat

• sen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo
• hallintaoikeuden saajan ikäkerroin ja
• omaisuuden keskimääräinen vuotuistuotto.

Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla:

Oikeudenhaltijan ikäkerroin  x   Omaisuuden käypä arvo  x  Tuottokerroin = Hallintaoikeuden arvo

Pääomitetun arvon pohjana tulisi aina ensisijaisesti käyttää hallintaoikeudesta koituvan edun todellista vuosituottoa. Todellisen tuoton selvittäminen on kuitenkin usein varsin hankalaa.

Niinpä verottaja käyttää pääsääntöisesti laskennallista vuosituottoa, joka on tietty prosenttiosuus, yleensä kolme tai viisi, hallintaoikeuden kohteena olevan omaisuuden arvosta. Viittä prosenttia sovelletaan esimerkiksi vakituisen asunnon kohdalla ja tyypillisesti esimerkiksi vapaa-ajan asuntoon pidätetyn hallintaoikeuden arvona on käytetty kolmea prosenttia.

Elinikäisen hallintaoikeuden pääomitettu arvo on riippuvainen oikeuden saajan iästä. Ikäkerroin on sitä pienempi, mitä iäkkäämpi hallintaoikeuden haltija on. Ikäkerroin määräytyy seuraavasti:

Jos hallintaoikeus on määräaikainen, käytetään pääomituskertoimena (ikäkertoimen sijasta) kahdeksan prosentin pääomituskoron mukaan laskettuja kertoimia, jotka voi tarkistaa esimerkiksi Verohallinnon verkkosivuilta.

Hallintaoikeuden haltija maksaa veron tuotosta

Tuloverotuksessa hallintaoikeuden haltijalla verotetaan omaisuuden tuotto. Näin esimerkiksi asunto-osakkeen vuokrauksesta saatu tulo on hallintaoikeudenhaltijan pääomatuloa.

Kiinteistöverotuksessa verovelvollinen on kiinteistön ”omistajan veroinen haltija”. Kun kiinteistön hallintaoikeus perustuu lahjaan, hallintaoikeuden haltija on kiinteistöverovelvollinen.