Lahjaverotus
Lahjaveroa maksetaan, kun saadaan vastikkeetta omaisuutta. Vero määräytyy lahjaveroasteikon perusteella. Lahjan saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sukulaisuussuhteen mukaan.
Lahjavero määräytyy lahjanantajan ja lahjansaajan välisen sukulaisuussuhteen perusteella.
- Lähisukulaiset kuuluvat I veroluokkaan.
- Kaukaisemmat sukulaiset ja muut kuuluvat II veroluokkaan, jossa lahjaverotus on I veroluokkaa kireämpää.
Lahjaveroa maksetaan kaiken lajisesta omaisuudesta, jonka arvo on vähintään 7 500 euroa. Lahjan arvona käytetään käypää arvoa lahjanantohetkellä.
Lahjaveroa maksetaan 7 500 euron arvoisesta tai sitä suuremmasta lahjasta. Lahjaveron maksaa lahjansaaja.
Lahjaveroilmoitus
Lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lahjansaaja on saanut lahjan. Lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten saa Verohallinnon sivuilta. Lahjaveroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti Omaverossa.
Verovapaat lahjat
1) Verovapaita lahjoja ovat lahjat, joiden arvo jää alle 7 500 euron.
- Näitä lahjoja voi antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 7 500 euron arvosta kolmen vuoden välein.
- Kaikki kolmen vuoden sisällä annetut lahjat samalta antajalta samalle saajalle lasketaan yhteen.
2) Verovapaita lahjoja ovat yksittäiset enintään 7 500 euron arvoiset koti-irtaimistolahjat. Näitä lahjoja ei lasketa mukaan arvioitaessa kolmen vuoden sisällä samalta antajalta saatuja lahjoja.
3) Toisen elatusta varten annetut lahjat ovat verovapaita, kunhan niitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksetaan toisen elantokustannuksia suoraan velkojalle. Näitäkään lahjoja ei lasketa mukaan kolmen vuoden yhteenlaskusäännön mukaan.
Myös ennakkoperintö verotetaan lahjana
Perittävä voi jakaa omaisuuttaan rintaperillisilleen (lapset, lapsenlapset jne.) jo elinaikanaan. Kyseessä voi olla ennakkoperintö tai tavallinen lahja.
- Ennakkoperintö otetaan aina perintöverotuksessa huomioon.
- Lahja huomioidaan perintöverotuksessa vain, jos se on saatu kolmen vuoden sisällä ennen kuolemantapausta.
Sekä ennakkoperinnöstä että lahjasta maksetaan lahjaveroa silloin, kun lahja saadaan.
Ennakkoperintönä pidetään yleensä tavanomaista suurempaa lahjaa, jonka isä tai äiti antaa lapselleen. Isovanhempien lastenlapsille antamaa lahjaa ei yleensä lueta ennakkoperinnöksi, jos lasten vanhemmat ovat elossa lahjoitushetkellä.
Lahjaa ei myöskään pidetä ennakkoperintönä, jos lahjanantaja on lahjakirjassa ilmoittanut, että kyseessä ei ole ennakkoperintö tai jos asia käy muulla tavoin ilmi.