Perinnönjako

Kuka minut perii? | Perimysjärjestys | Perintö ja lahja | Perintöverotus | Perintöverolaskuri | Perunkirjoitus | Kuolinpesän verotus | Testamentti

Perinnönjaossa on useita eri mahdollisuuksia. Sopimusjaossa kuolinpesän osakkaat jakavat keskenään pesän omaisuuden. Virallisjaossa jakajana toimii puolestaan erikseen nimetty pesänjakaja. Kuolinpesä voidaan myös pitää jakamattomana tai jakaa vain osittain.

Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa on yleensä tehtävä ositus. Osituksessa aviopuolisoiden omaisuus lasketaan yhteen, ja yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle ja puolet menee vainajan perillisille. Jos leski on varakkaampi, hänen ei kuitenkaan tarvitse antaa omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Jos puolisoilla oli voimassa oleva avioehtosopimus, jonka mukaan avio-oikeus oli kokonaan poissuljettu, osituksen sijaan tehdään omaisuuksien erottelu. Ennen perinnönjakoa maksetaan myös kuolinpesän velat pois.

Sopimusjako

Kaikkein yleisin tapa jakaa perintö on sopimusjako. Siinä kuolinpesän osakkaat yhdessä sopivat, mitä omaisuutta kukin saa. Perinnönjakoa koskee sopimusvapaus. Osakkaat voivat siis päättää, mitä kukin perii riippumatta omaisuuden laadusta. Jollekin osakkaista voidaan antaa pesän rahavarat, toinen saa arvopaperit, kolmas metsät ja neljäs kiinteistön. Tavoitteena on, että kukin osakas saa perintöosuutensa verran omaisuutta.

Perinnönjaossa omaisuuden arvona pidetään yleensä jakohetken niin sanottua käypää arvoa eli omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Jako tehdään usein nopeasti perintöverotuksen jälkeen, joten perintöverotuksessa vahvistettu arvo antaa suuntaa omaisuuden arvosta. Jos perintöosuuksien mukaisista arvoista poiketaan olennaisesti, voi osakas joutua maksamaan lahjaveroa siitä osasta, jolla hänen saamansa omaisuus ylittää hänen perintöosuutensa.

Kiinteistöt, kuten tontit ja maatilat, voidaan halkoa tai lohkoa, jos niistä saadaan käyttökelpoisia osia. Jaossa voi kuitenkin ilmetä ongelmia, koska kiinteistöjä ei aina voi jakaa määräaloihin esimerkiksi kaavan vuoksi. Jakaminen on myös hidasta ja siitä aiheutuu väistämättä kustannuksia. Jos pesässä on muutakin omaisuutta, voidaan esimerkiksi kahden kiinteistön ja kolmen perillisen tapauksessa menetellä siten, että perillisistä kaksi saa kumpikin kiinteistön ja kolmas ottaa muuta varallisuutta. 

Pesänjakajan suorittama jako

Jos osakkaat eivät pääse sopuun, perinnönjaon suorittaa jaon ulkopuolinen henkilö eli pesänjakaja. Pesänjakajan määräämistä voi hakea muun muassa kuolinpesän osakas. Hakemus lähetetään vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeuteen, ja siinä täytyy esittää sopivaa henkilöä pesänjakajaksi. Ennen hakemuksen jättämistä pitää varmistaa esitetyn henkilön suostumus tehtävään. Pesänjakajalla on oikeus palkkioon kuolinpesän varoista.

Pesänjakaja toimii puolueettomasti, eikä hän ole kenenkään asiamies. Pesänjakaja tarkistaa, että perunkirjoitus on toimitettu, tiedossa olevat velat on maksettu, erityistestamentti on täytetty, ositus on suoritettu tai avioliittolain mukainen omaisuuden erottelu toimitettu. Pesänjakaja tulkitsee testamenttia ja avioehtosopimusta. Hän myös määrittelee kuolinpesän omaisuuden arvon lähtökohtanaan jakohetken mukainen käypä arvo. Jos osakkaat pääsevät sopuun käyvistä arvoista, jakaja noudattaa niitä.

Pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan sekä kutsuu osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan tehtävä on yrittää saada osakkaat sopimaan jaosta keskenään. Jos osakkaat ovat jostakin asiasta yksimielisiä, tämä sitoo myös pesänjakajaa. Jos sopua ei synny, pesänjakaja suorittaa jaon.

Osakkaat voivat hyväksyä perinnönjaon jakokirjaan tehtävällä merkinnällä. Jos osakas tai osakkaat ovat tyytymättömiä, he voivat nostaa moitteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pesänjakaja on allekirjoittanut perinnönjakokirjan.

Perinnönjakokirja

Perinnönjaosta laaditaan jakokirja. Jos osakkaat ovat jakaneet pesän keskenään, he allekirjoittavat jakokirjan itse. Lisäksi kaksi esteetöntä henkilöä todistaa allekirjoitukset oikeiksi. Virallisjaossa allekirjoittaja on pesänjakaja. Kaikille osakkaille toimitetaan oma kappaleensa jakokirjasta.

Jakokirjaan on merkittävä muun muassa kaikkien osakkaiden nimet, peruste osakkuudelle sekä maininta siitä, onko osakkaan aviopuolisolla avio-oikeutta tämän perinnönjaossa saamaan omaisuuteen ja sen tuottoon. Osakkaan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeminen perittyyn tai testamentilla saatuun omaisuuteen voi tällöin perustua vainajan tekemään testamenttiin.

Jakokirjasta pitää myös selvitä, mitä omaisuutta kuolinpesässä on sekä mitä kukin osakas pesästä saa. Lisäksi jakokirjasta tulee näkyä kunkin osakkaan osuuden suhteellinen sekä arvomääräinen suuruus koko pesästä. Yksittäisten esineiden arvoa ei kirjaan tarvitse merkitä. 

Lisää aiheesta

Kuka minut perii? | Perimysjärjestys | Perintö ja lahja | Perintöverotus | Perintöverolaskuri | Perunkirjoitus | Kuolinpesän verotus | Testamentti