Kuka minut perii?

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin.

Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus saada itselleen puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, jos testamenttia ei olisi.

Rintaperilliset

Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensi sijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.

Jos perittävällä on lapsi eikä testamenttia ole, lapsi siis perii kaiken. Jos lapsia on useampi, kukin lapsista saa yhtä suuren perintöosuuden. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, tämän osuus menee hänen omille rintaperillisilleen. Ottolasten perintöoikeuteen liittyy erityisseikkoja. 

Esimerkki: Pekalla on poika Jari sekä tytär, joka on kuollut. Myös tyttärentytär on kuollut, mutta hänen kaksi lastaan ovat elossa. Kun Pekka kuolee, perinnöstä puolet saa Jari, ja toisen puolen perinnöstä jakavat Pekan tyttären lapsenlapset puoliksi.

Aviopuoliso

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla. Lesken perintöoikeus on kuitenkin siinä mielessä väliaikaista, että lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison omaisuus palautuu hänen omaan sukuunsa. Edellytyksenä palautumiselle on, että ensiksi kuolleen puolison äiti, isä, veli tai sisar tai näiden jälkeläinen on elossa silloin, kun leski kuolee.

Kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei siis saa perintöä. Perittävä voi vaikuttaa tilanteeseen tekemällä testamentin, jossa leski on mukana.

Avopuoliso ei koskaan peri suoraan vainajaa. Perittävä voi kuitenkin sisällyttää avopuolison testamenttiinsa.

Esimerkki: Mikko ja Mari ovat lapseton pariskunta. Heillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Marilla on kaksi siskoa. Kun Mari kuolee, Mikko perii hänet. Kun Mikko kuolee, hänen Marilta perimänsä omaisuus palautuu Marin siskoille.

1.4.2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Samalla päivämäärällä perintökaareen 8 luvun 2 §:ään lisättiin avopuolison oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen jäämistöstä.

Oman vanhemmat ja sisarukset

Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä.

Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen osuuden perivät hänen rintaperillisensä. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät omaisuuden.

Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee kokonaan perittävän isän tai äidin sisaruksille.

Serkut eivät enää peri. Jos perittävällä ei ole perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä ja jos hän ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle. 

Lisää aiheesta

Perimysjärjestys | Perintö ja lahja | Testamentti | Perintöverotus | Perintöverolaskuri | Perunkirjoitus | Perinnönjako | Kuolinpesän verotus