Testamentti 29.1.2024

Testamentti

Laissa säädettyyn perimysjärjestykseen voi vaikuttaa tekemällä testamentin. Testamenttausta rajoittaa kuitenkin rintaperillisten oikeus lakiosaan.

Laissa säädetty perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perittävä voi vaikuttaa perimysjärjestykseen tekemällä testamentin. 

Testamenttausta rajoittaa rintaperillisten oikeus lakiosaan, jonka suuruus on puolet perintöosasta. Rintaperilliset eivät saa lakiosaa automaattisesti, vaan heidän on sitä erikseen vaadittava.

Esimerkki: Mikolla on kaksi lasta, Mari ja Mika. Mikko testamenttaa 200 000 euron arvoisen omaisuutensa Keijolle. Mikon kuoleman jälkeen lapset vaativat lakiosaansa. Ilman testamenttia kumpikin lapsi olisi perinyt 100 000 euroa, joten kummankin lakiosa on puolet perintöosuudesta eli 50 000 euroa. Keijo perii omaisuudesta 100 000 euroa.

Testamentinteko-oikeus on täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä. Jos henkilö kuitenkin solmii avioliiton alle 18-vuotiaana, hän voi avioiduttuaan tehdä testamentin. Lisäksi vähintään 15-vuotias saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Iän ohella testamentin tekijältä edellytetään riittävää tervejärkisyyttä.

Testamentti pitää laatia oikein

Testamentin on oltava kirjallinen. Teksti voidaan kirjoittaa käsin tai koneella, mutta testamentin tekijän on allekirjoitettava se omakätisesti.

Allekirjoitustilanteessa on oltava yhtä aikaa läsnä kaksi todistajaa. Vaihtoehtoisesti testamentin tekijän on tunnustettava allekirjoituksensa oikeaksi todistajien läsnä ollessa. Tämän jälkeen todistajat allekirjoittavat testamentin sekä merkitsevät siihen ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen ajan ja paikan.

Todistajan on oltava 15 vuotta täyttänyt. Lisäksi hänen pitää kyetä arvioimaan testamentin tekijän henkistä tilaa sekä ymmärtää, mitä testamentti tarkoittaa. Todistajien ei tarvitse tietää asiakirjan varsinaista sisältöä. Laissa on määrätty, ketkä eivät voi olla testamentin todistajia. Todistajina eivät voi toimia esimerkiksi lähisukulaiset.

Edellä kuvatut testamentin muotovaatimukset ovat pääsääntöisesti ehdottomia, mutta niistä on mahdollista joustaa onnettomuustapauksissa ja äkillisten sairauskohtausten sattuessa.

Muutos ja peruutus

Testamentin tekijä voi halutessaan muuttaa testamenttiaan. Lisäys tai muutos on kuitenkin tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin itse testamenttikin. Usein on selvintä hävittää vanha testamentti ja laatia kokonaan uusi asiakirja.

Testamentin tehnyt voi myös peruuttaa testamenttinsa. Jos testamentti vain peruutetaan tekemättä samalla uutta, lainmukainen perimysjärjestys palaa voimaan. Peruutus ei edellytä erityistä määrämuotoa. Se voidaan tehdä esimerkiksi vetämällä henkselit testamentin tai siinä olevan testamenttaajan allekirjoituksen yli. Peruutus on kuitenkin tehtävä niin selvästi, ettei se jää tulkinnanvaraiseksi. Selvintä on yleensä polttaa tai repiä testamenttiasiakirja.

Erityis- ja yleistestamentti

Testamentin sisältö on vapaamuotoinen eli jokainen voi laatia juuri omiin tarpeisiinsa sopivan asiakirjan. Testamentteja on pääsääntöisesti kahdenlaisia. Jos testamenttaaja määrää jollekin henkilölle tietyn esineen, kyseessä on erityistestamentti. Myös käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentti on erityistestamentti.

Hallintaoikeustestamentissa omistusoikeus menee testamentissa määrätylle henkilölle tai laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaiselle perijälle.

Hallintaoikeuden saanut voi käyttää omaisuutta omana elinaikanaan haluamallaan tavalla, mutta hän ei saa omistusoikeutta itselleen. Omaisuutta saa käyttää sen luonteen mukaisesti, esimerkiksi asunnon kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta asua siinä. Käyttöoikeuden haltija saa itselleen myös omaisuuden koron ja tuoton.

Esimerkki: Heikki voi testamentissaan määrätä, että Pekka saa omistusoikeuden hänen omaisuuteensa, mutta Villellä on siihen elinikäinen käyttöoikeus.

Kun testamentin tekijä testamenttaa kaiken omaisuutensa tietylle henkilölle, kyseessä on yleistestamentti. Yleistestamentti tarkoittaa myös määräystä, jossa henkilölle testamentataan kaikki se, mikä jää jäljelle, kun muille on annettu heille testamentissa erityisesti määrätyt esineet.

Testamentti voidaan pääsääntöisesti tehdä ainoastaan henkilölle, joka on elossa perittävän kuolinhetkellä. Testamentinsaaja voi olla myös lapsi, joka on siitetty ennen testamentin tekijän kuolemaa ja joka syntyy myöhemmin elävänä. Testamentissa voi olla toissijaissaaja.

Esimerkki: Veikko voi testamentissaan määrätä, että hänen kuolemansa jälkeen hänen omaisuutensa menee Maijalle ja Maijan kuoltua Maijan tyttärelle Liisalle. 

 

Lisää aiheesta


Kuka minut perii? | Perimysjärjestys | Perintö ja lahja | Perintöverotus | Perintöverolaskuri | Perunkirjoitus | Perinnönjako | Kuolinpesän verotus




Tällä sivustolla oleva informaatio on luonteeltaan yleistä tiedotusta, eikä sitä ole tarkoitettu yksilölliseksi veroneuvonnaksi tai konkreettisten päätösten perusteeksi. Sisältö pyritään pitämään ajan tasalla, mutta tekstien oikeellisuutta, kattavuutta tai ajantasaisuutta ei voida taata.

Tulosta sivu

Sinua saattaisi kiinnostaa

Kuka minut perii?

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin.

Lue lisää

Testamentti pitää laatia oikein

Testamentilla voi vaikuttaa perimysjärjestykseen, eli siihen, kuka perii vainajan omaisuuden. Perittävä voi kuitenkin vaikuttaa perimysjärjestykseen tekemällä testamentin. Testamenttausta rajoittaa kuitenkin...

Lue lisää

Veronmaksajat Puolenpitoa
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4, 00100 Helsinki