Kuolinpesän verotus 20.12.2023

Kuolinpesän verotus

Kuolinpesä tarkoittaa kuolleen henkilön varojen ja velkojen kokonaisuutta. Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, mutta tuloverotuksessa se on itsenäinen verovelvollinen.

Kuolinpesä on kuolleen henkilön varojen ja velkojen kokonaisuus. Jos perinnönjättäjän omaisuuden tilalle tulee myöhemmin muuta omaisuutta, myös se kuuluu kuolinpesän varoihin: Esimerkiksi perinnönjättäjän asunnon myynnistä saadut varat ja niillä kuolinpesään ostettu omaisuus.

Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, vaikka perinnönjättäjällä olisi ollut niihin avio-oikeus.

Kuolinpesän osakkaat

Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset ja yleistestamentin saajat. Henkilö, joka perii tietyn testamentissa määritellyn esineen tai hallintaoikeuden, ei ole osakas.

Jos leskellä on avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, hän on kuolinpesän osakas ositukseen asti.

Jos ositus tehdään, siinä jaetaan avio-oikeuden alainen omaisuus lesken ja vainajan rintaperillisten (vainajan lapset, lapsenlapset jne.) ja mahdollisten testamentinsaajien kesken.

Kuolinpesän verotettavat tulot

Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.

Perinnönjättäjän kuolinvuonna kuolinpesän tuloina verotetaan sekä perinnönjättäjän eläessään saamat kuolinvuoden tulot että kuolinpesän saamat kuolinvuoden tulot. Tällöin kuolinpesään sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Siten kuolinpesälle myönnetään ne vähennykset, jotka vainajallekin olisi myönnetty, jos tämä olisi elänyt verovuoden loppuun.

Kuolinvuotta seuraavina vuosina kuolinpesää verotetaan edelleen itsenäisesti tuloistaan. Kuolinpesän mahdollisesti harjoittaman elinkeinotoiminnan tulos ja varallisuus jaetaan kuitenkin kuolinpesän osakkaille verotettavaksi kuolinvuotta seuranneen neljännen vuoden alusta.

Kuolinpesää verotetaan kuten luonnollista henkilöä. Kuolinpesä saa perinnönjättäjän kuolinvuodesta lähtien esitäytetyn veroilmoituksen, joka sen on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava ja palautettava Verohallintoon.

Kuolinpesällä voi olla pääoma- ja ansiotuloja sekä elinkeinotoiminnasta ja maataloudesta saatua tuloa. Tyypillisiä pääomatuloja ovat esimerkiksi vuokratulot ja osinkotulot pörssiosakkeista sekä omaisuuden luovutusvoitot. Riippuen perinnönjättäjän omaisuudesta kuolinpesällä voi olla paljonkin tuloja.

Joskus taas pesällä ei ole mitään tuloja, vaan pelkkää tuloa tuottamatonta omaisuutta kuten vaikkapa kesämökki ja asunto tai esimerkiksi puolikkaat niistä.

Kuolinpesä maksaa valtiolle tuloveroa verotettavasta ansio- ja pääomatulostaan. Kuolinpesä maksaa tuloveroa kunnalle ansiotulostaan. Kuolinpesä on velvollinen maksamaan myös kirkollisveroa kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan, jos perinnönjättäjä on ollut kuollessaan seurakunnan jäsen.

Kuolinpesän olemassaolo

Osakkaat voivat pitää kuolinpesän jakamattomana niin kauan kuin haluavat. Jokaisella osakkaalla on kuitenkin aina oikeus vaatia perinnönjakoa oman osuutensa erottamiseksi pesästä. Perintöverot on maksettava riippumatta siitä, onko perinnönjako tehty.

Kuolinpesän olemassaolo lakkaa ja sen erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kaikki pesän varat on jaettu perinnönsaajien kesken. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Kuolinpesää verotetaan vielä niistä tuloista, jotka ovat kertyneet sille jakohetkeen mennessä.

Kuolinpesä voidaan jakaa myös osittain. Tällöin pesä jatkaa olemassaoloaan ja sen itsenäinen verovelvollisuus säilyy vielä jakamatta olevan omaisuuden kerryttämän tulon osalta.

Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, kuolinpesän omaisuus siirtyy tälle perilliselle ilman perinnönjakoa. Silloin kuolinpesän tulojen verotus päättyy, kun on tullut selvitetyksi, että pesässä on vain yksi osakas ja omaisuus siirtyy hänelle.

Jos yksinperimystilanteesta ei ole epäselvyyttä perunkirjoituksessa, voidaan tulojen verotuksen katsoa siirtyneen ainoalle perilliselle perinnönjättäjän kuolinhetkellä.

 

Lisää aiheesta


Kuka minut perii? | Perimysjärjestys | Perintö ja lahja | Perintöverotus | Perintöverolaskuri | Perunkirjoitus | Perinnönjako | Testamentti


Tällä sivustolla oleva informaatio on luonteeltaan yleistä tiedotusta, eikä sitä ole tarkoitettu yksilölliseksi veroneuvonnaksi tai konkreettisten päätösten perusteeksi. Sisältö pyritään pitämään ajan tasalla, mutta tekstien oikeellisuutta, kattavuutta tai ajantasaisuutta ei voida taata.

Tulosta sivu

Sinua saattaisi kiinnostaa

Veronmaksajat Puolenpitoa
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4, 00100 Helsinki