Pöytähopeista harkkoja – mistä maksan arvonlisäveroa?
Arvonlisäveroverovelvollinen yhtiöni ostaa hopeaesineitä yksityishenkilöiltä. Esineet voivat käyttöesineitä, kuten esimerkiksi ruokailuvälineitä tai sitten hopeaharkkoja. Sulatan myös käyttöesineet harkoiksi.
Voiko yhtiöni soveltaa myyntiini käytettyjen tavaroiden marginaaliverotusjärjestelmää, jossa maksan ainoastaan arvonlisäveron myynnin voittomarginaalista?
Verojuristi Miika Härkönen vastaa:
Ei voi. Arvonlisäverotuksen marginaaliverotuksen järjestelmässä käytetyillä tavaroilla tarkoitetaan sellaista omaisuutta, joka on muuta kuin taide-, keräily- tai antiikkiesineitä tai jalometallia tai jalokiviä.
Käytetyillä tavaroilla tarkoitetaan irtaimia esineitä, jotka ovat olleet käytössä ja jotka soveltuvat edelleen käytettäviksi sellaisinaan, korjauksen tai kunnostuksen jälkeen taikka osiin purettuina. Käytettyinä tavaroina ei kuitenkaan pidetä taide-, keräily- tai antiikkiesineitä.
Käytettyjen tavaroiden käsite ei kata sellaisia käytettyjä tavaroita, jotka sisältävät jalometallia tai -kiviä, mikäli näillä tavaroilla ei enää ole niiden alkuperäistä käyttöominaisuutta ja ne ovat ainoastaan säilyttäneet niiden sisältämien jalometallien ja -kivien luontaiset käyttöominaisuudet. (EUT C-154/17)
Näin ollen pöytähopeat voi myydä eteenpäin marginaaliverotusta soveltaen, mikäli niillä samoilla lusikoilla myydessä voi vielä syödä.
Kun ostat kuvaamassasi tilanteessa hopeaa yksityishenkilöltä, kukaan ei maksa oston yhteydessä arvonlisäveroa. Kun yhtiösi myy hopean eteenpäin, yhtiösi maksaa 24 prosentin arvonlisäveron.
Kullan myynti voi sen sijaan olla tietyin edellytyksin arvonlisäverosta vapaata.
Lisätietoa aiheesta muun muassa Verohallinnon ohjeissa: