Autoilun verotus
Kuinka suuria verotuottoja kertyy tieliikenteen veroista ja miten tuotot ovat kehittyneet viime vuosina? Miten liikennepolttoaineiden verotasot määräytyvät? Miksi dieselkäyttöisistä henkilöautoista maksetaan käyttövoimaveroa? Miten polttoaineiden jakeluvelvoite vaikuttaa verotuottoihin?
Tieliikenteen verojen tuotot, suhde BKT:hen ja osuus kokonaisverotuloista 2009–2026*
*ennuste 2025–2026
(tiedot taulukkomuodossa sivun alaosassa)
Tieliikenteen verotuksesta
Tieliikenteelle ominaiset verot kertyvät keskeisesti ajoneuvoverosta, autoverosta ja liikennepolttoaineista.
Tieliikenteen verot ovat laajasti hiilidioksidiperusteisia: ajoneuvo- ja autoveroperusteet pohjautuvat autojen mitattuihin hiilidioksidipäästöihin. Ajoneuvoveroa maksetaan auton liikennekäytössä olon ajalta ja sitä maksetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista. Vero muodostuu hiilidioksidiperusteisesta perusverosta ja muita kuin bensiiniautoja koskevasta käyttövoimaverosta. Joillekin vanhoille henkilöautoille ajoneuvoveron perusvero määräytyy auton massan mukaan.
Kullekin liikennepolttoaineelle verotasot määräytyvät lähtökohtaisesti niin kutsutun energiaveromallin mukaisesti polttoaineen sisältämän energiasisällön sekä siitä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella. Tämän ohella polttoaineista kannetaan pientä huoltovarmuusmaksua.
Vuoden 2024 alusta energiaveromallin mukainen energiasisältövero liikennepolttoaineille on ollut 0,01681 euroa/megajoule ja hiilidioksidivero 62 euroa tonnilta polttoaineen hiilidioksidiekvivalenttipäästöä kohden. Energiaveromallin mukaisia energiasisältöveron ja hiilidioksidiveron perusteita eri polttoaineille on käyty läpi hallituksen esityksessä 191/2018 vp kappaleen 2.1 taulukossa 1.
Polttoaineen kuluttajahintojen vaihtelu ei vaikuta valmisteveroon, vaan valmistevero on kiinteä nimellinen (euromääräinen) määrä. Valmisteveron määrä kuitenkin vaikuttaa polttoaineen kuluttajahintaan. Sähkön veroluokan I (mm. kotitaloudet) valmisteverotaso on 2,253 snt/kWh.
Dieselpolttoaineille on myönnetty energiasisältöverosta noin 0,0072 euron/MJ suuruinen alennus, joka pienentää valmisteverotasoa noin 26 snt/l. Kyseisellä verotuella on tavoiteltu muun muassa kuorma-autoliikenteen ja sitä kautta vientiteollisuuden sekä linja-autoliikenteen kustannusten alentamista. Verotuki ei takaa, että dieselpolttoaineen kuluttajahinta olisi litraa kohden bensiiniä matalampi.
Koska dieselpolttoaineiden valmisteverotasot ovat matalammat kuin energiaveromallin laskennalliset perusteet edellyttäisivät ja sen tarkoitus ei ole tukea dieselkäyttöistä henkilöautoliikennettä, dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta kannetaan matalampaa energiaveroa kompensoivaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa (puhekielessä "dieselveroa"). Koska liikennesähkön tai -kaasun valmisteverotasot eivät myöskään ole täysin energiaveromallin mukaiset, myös täyssähkö-, lataushybridi- ja kaasukäyttöisistä henkilöautoista maksetaan käyttövoimaveroa.
Autovero on kertaluonteinen vero, joka maksetaan, kun auto merkitään ensimmäisen kerran Suomen ajoneuvoliikennerekisteriin. Autovero määräytyy henkilöautoilla hiilidioksidiperusteisen autoveroprosentin ja auton yleisen myyntihinnan perusteella.
Suomessa rekisteröitävät nollapäästöiset henkilöautot, kuten täyssähköautot, ovat autoverottomia, jos ne on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen (HE 176/2021). Tällaisista autoista maksetaan kuitenkin korotettua ajoneuvoveron perusveroa (+64,97 euroa/v.) verrattuna aiemmin rekisteröityihin autoihin.
Muita keskeisiä viimeaikaisia autoilun veromuutoksia:
- autoveroprosenttien asteittaiset alennukset 2016–2019 (HE 33/2015)
- ajoneuvoveron verotasojen alennus (HE 170/2018)
- liikennepolttoaineiden verotasojen korotus (HE 66/2019)
- parafiinisen dieselin verotuen poisto (HE 144/2020)
- ajoneuvoveron verotasojen alennus (HE 35/2023)
- liikennepolttoaineiden verotasojen alennus (HE 36/2023)
- sähköautojen ajoneuvoverotuksen muutokset (HE 107/2024)
- EU:n fossiilisten polttoaineiden jakelun, ml. tieliikenne, päästökaupan (ETS2) täytäntöönpano (HE 119/2024)
- matkailuautojen ajoneuvoveron korotus (HE 144/2024)
Verotuottojen kehitys
Henkilöautokannan kasvusta huolimatta verotuotot tieliikenteestä ovat laskeneet viime vuosina mm. liikenteen sähköistymisen ja polttoaineiden kulutuksen vähenemisen seurauksena. Laskua osaltaan vauhdittaa liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron sekä vanhempien autojen ajoneuvoveron vuonna 2024 alussa voimaan tulleet verotasojen alennukset.
Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite alentaa liikennepolttoaineiden verotuottoja. Jakeluvelvoite edellyttää, että liikennepolttoaineen jakelijoiden kulutukseen luovuttamien liikennepolttoaineiden energiasisällöstä laissa määritetty osuus on oltava kunakin vuonna uusiutuvaa alkuperää. Biopolttoaineiden verotasot yksikköä kohden muodostuvat matalammaksi kuin fossiilisilla polttoaineilla niistä maksettavan alemman hiilidioksidiveron vuoksi, minkä seurauksena jakeluvelvoite alentaa polttoaineverojen tuottoa. Biopolttoaineet ovat kuitenkin alemmasta verosta huolimatta fossiilisia polttoaineita kalliimpia, minkä seurauksena jakeluvelvoitteella on kohottava vaikutus polttoaineiden litrahintoihin.
Muita taustatekijöitä verotuottojen alenemiseen 2020-luvun alkupuoliskon lopulla on yhtäältä nolla- ja vähäpäästöisten henkilöautojen rekisteröintien kasvu ja toisaalta henkilöautojen ensirekisteröintien yleinen notkahtaminen. Liikennepolttoaineiden ja ajoneuvoveron verotasot ovat nimellisiä (=euromääräisiä), eivätkä niiden tasot ole sidottu indekseihin tai muuhun talouden kehitykseen. Tieliikenteen erityisverojen tuotto suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja osuus kokonaisverotuotoista on laskenut selvästi 2010-luvulta nykyhetkeen.
| Vuosi | Suhteessa BKT:hen |
Osuus kokonaisvero- tuloista |
Bensiini (milj. €) |
Diesel (milj. €) |
Ajoneuvovero (milj. €) |
Autovero (milj. €) |
Yht. (milj. €) |
| 2009 | 2,0 % | 5,0 % | 1 435 | 929 | 654 | 687 | 3 705 |
| 2010 | 2,2 % | 5,3 % | 1 408 | 1 007 | 691 | 941 | 4 047 |
| 2011 | 2,1 % | 5,1 % | 1 334 | 1 038 | 759 | 1 068 | 4 199 |
| 2012 | 2,2 % | 5,1 % | 1 311 | 1 260 | 759 | 1 007 | 4 337 |
| 2013 | 2,1 % | 4,9 % | 1 296 | 1 272 | 866 | 932 | 4 366 |
| 2014 | 2,1 % | 4,8 % | 1 298 | 1 246 | 878 | 918 | 4 340 |
| 2015 | 2,1 % | 4,7 % | 1 290 | 1 248 | 930 | 884 | 4 352 |
| 2016 | 2,2 % | 4,9 % | 1 295 | 1 362 | 1 083 | 964 | 4 704 |
| 2017 | 2,1 % | 5,0 % | 1 304 | 1 378 | 1 169 | 977 | 4 828 |
| 2018 | 2,1 % | 4,9 % | 1 290 | 1 387 | 1 193 | 1 001 | 4 871 |
| 2019 | 2,0 % | 4,6 % | 1 264 | 1 371 | 1 150 | 892 | 4 677 |
| 2020 | 1,9 % | 4,5 % | 1 222 | 1 403 | 1 168 | 722 | 4 515 |
| 2021 | 1,7 % | 3,8 % | 1 200 | 1 307 | 1 134 | 524 | 4 165 |
| 2022 | 1,6 % | 3,7 % | 1 244 | 1 473 | 1 108 | 488 | 4 313 |
| 2023 | 1,5 % | 3,6 % | 1 256 | 1 441 | 1 087 | 378 | 4 162 |
| 2024 | 1,4 % | 3,4 % | 1 210 | 1 364 | 1 060 | 302 | 3 936 |
| 2025* | 1,4 % | 3,2 % | 1 167 | 1 324 | 999 | 292 | 3 782 |
| 2026* | 1,3 % | 3,0 % | 1 137 | 1 210 | 1 015 | 270 | 3 632 |
*ennuste 2025–2026
Lukujen lähteet:
- Valtion talousarvioesitykset 2011–2025 ja VM:n ehdotus valtion budjetiksi 8.8.2025 (verotuotot 2009–2026)
- Tilastokeskus (Verot ja veronluonteiset maksut yht, BKT 2009–2024)
- Valtiovarainministeriö - Taloudellinen katsaus kesä 2025 (BKT- & Veroaste-ennusteet 2025–2026)
- Veronmaksajat (laskelmat)
Kuviossa ja taulukossa ei ole huomioitu ajoneuvojen rekisteröintimaksuista sekä liikennesähkön ja -kaasun valmisteveroista kertyviä tuottoja. Rekisteröintimaksua kerättiin Tilastokeskuksen mukaan 30 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2024 tieliikenteessä käytetystä sähköstä kertyi valmisteveroa noin 22 miljoonaa euroa ja tieliikenteessä käytetystä maa- ja biokaasusta noin 4 miljoonaa euroa (lähde s. 10 (pdf)).
Kuten muustakin kulutuksesta, esim. liikennepolttoaineista maksetaan arvonlisäveroa yleisen arvonlisäverokannan mukaan. Lisäksi henkilökuljetuksista kerätään arvonlisäveroa alennetulla verokannalla. Yritykset voivat vähentää liiketoiminnan ostoistaan maksamansa arvonlisäveron myyntiensä arvonlisäverosta, siinä missä kuluttajat kohtaavat kuluttajahintaan sisältyvän arvonlisäveron aiheuttaman verorasituksen sellaisenaan. Vuonna 2021 liikennepolttoaineista kertyi valtiovarainministeriön arvion mukaan arvonlisäverotuottoa noin 710 miljoonaa euroa (lähde: s. 15 (pdf)).
Lisää aiheesta:
- Ajoneuvoveron perusvero ja käyttövoimavero: Veronmaksajat.fi
- Autovero: Veronmaksajat.fi
- Kulutusveroja (ml. sähkö, bensiini ja diesel) koskevia esimerkkilaskelmia: Veronmaksajat.fi
- Veronmaksajain Keskusliiton lausunto autoilun verotuksen kokonaisuudesta: Veronmaksajat.fi (28.2.2024)
- Liikennepolttoaineiden energiaveromallista ja esimerkkilaskelmia bensiinilitran sisältämistä kulutusveroista eri kuluttajahinnoin vuonna 2022: Taloustaito.fi (4.4.2022)
- Miksi dieselautoilija maksaa käyttövoimaveroa (nk. dieselveroa)?: Taloustaito.fi (7.11.2022)
- Jakeluvelvoitteen vaikutuksista ja vaihtoehtoiskustannuksista: Taloustaito.fi (3.3.2023)
- Kuinka suuri osa autoilevan palkansaajan nettotuloista kuluu bensiiniin, sähköön ja veroihin?: Taloustaito.fi (12.4.2024)
- Autoilun vaihtoehtoiskustannuksista ja autoilun verotuksen näkymistä: Taloustaito.fi (4.6.2024)
- Sähköautojen ajoneuvoveromuutoksista ja polttoaineiden hintoihin vaikuttavista politiikkatoimista 2020-luvun loppupuoliskolla: Taloustaito.fi (11.9.2024)
- Henkilöautojen ensirekisteröintien vähenemisestä ja käytettyjen maahantuonnin yleistymisestä Taloustaito.fi (4.2.2025).
- Romutuspalkkiokampanjan (2025 alkavan) ongelmista: Taloustaito.fi (1.7.2025).
- Tieliikennettä koskevan päästökaupan (ETS2) vaikutuksista bensiinin hintaan: Taloustaito.fi (7.8.2025).