Veronmaksajien vuosikokous: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa
Veronmaksajain Keskusliitto muistuttaa eduskuntavaaleihin valmistautuvia puolueita menosäästöjen ja työllisyyttä edistävien rakenneuudistusten ensisijaisuudesta, kun ne pohtivat uusia toimia huolestuttavan velkakehityksen taittamiseksi kestävälle uralle.
Puolueiden saavuttama laaja yhteisymmärrys velkajarrun tarpeesta on arvokas. Olennaisinta on kuitenkin päättää julkisen talouden tasapainottamisessa käytettävistä keinoista. Välttämätön julkisen talouden sopeutus on jatkossa tehtävä menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, ei verotusta kiristämällä.
Julkisten menojen määrä suhteutettuna kansantuotteeseen on Suomessa tätä nykyä koko Euroopan unionin huippua. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa.
Suomen verotus on kansainvälisesti vertailtuna ankaraa, eikä siinä ole yleisen kiristämisen varaa. Vahvistuva talous ja paraneva työllisyys ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle ja varautumiselle puolustusmenojen tulevaan kasvuun. Siksi tarvitaan kannustamista työntekoon ja yritteliäisyyteen.
Tällä vaalikaudella ansiotulojen verotuksen yleinen keventäminen ja sen yhteydessä toteutettu ylimpien marginaaliverojen erityinen alentaminen ovat vieneet verotusta oikeaan suuntaan. Yhteisöverokannan maltillinen alentaminen on niin ikään hyvä verotuksen kasvutoimi, joka on sopiva niin mitoitukseltaan kuin ajoitukseltaan.
Myös seuraavalla vaalikaudella tärkein kevennyskohde on ansiotulojen verotus. Lisätuloon kohdistuvia ankaria marginaaliveroja on syytä kaikilla tulotasoilla asteittain alentaa. Työeläkkeen saajat on pidettävä ansiotulojen verotuksen kevennyksissä tasapuolisesti mukana.
Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös yritysten ja yrittäjien verotusta. Jos joitakin yksittäisiä veroja halutaan osana tasapainoista kokonaisuutta kiristää, on vähemmän haitallista verottaa haittoja ja kulutusta kuin työntekoa ja yrittämistä.
Seuraavan hallituksen ei kannata sortua takavuosilta liiankin tutuksi käyneeseen poukkoilevaan veropolitiikkaan. Nykyisiä veroja tulee kehittää varoen, eikä uusia veroja saa ottaa kevytmielisesti käyttöön.
Esimerkiksi maakuntavero on jo aiemmin perustellusti torjuttu. Hyvinvointialueet keskittyvät tiukasti sote-palvelujen ja pelastustoimen hoitamiseen. Mahdollista maakuntaveroa viime vaalikaudella perusteellisesti selvittänyt komitea totesi jo, ettei maakuntavero sovellu tällaisten hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Verojärjestelmän kannalta uuden alueellisen verottajan lisääminen kaikkien nykyisten rinnalle olisi yksiselitteisen kielteinen asia. Verotuksen korotuspaineet kohdistuisivat silloin entistäkin enemmän ansiotulojen verotukseen. Se mutkistaisi myös verojärjestelmää ja johtaisi veroja koskevan päätöksenteon sirpaloitumiseen. Tällaista uutta veroa ei Suomen verojärjestelmään kaivata, eikä maakuntaveron käyttöönottoa pidä ensi vaalikaudella edes harkita.
Liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta kolmivuotiskaudelle 2026–2029
Liiton puheenjohtaja:
professori Jaakko Ossa
Liiton varapuheenjohtaja:
kauppat. toht. Tomi Viitala
Valtuuskunnan jäsenten valinta erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudelle 2026–2029
Seuraavat erovuoroiset valtuuskunnan jäsenet valittiin uudelleen:
toimitusjohtaja Kari Alhola
pankkineuvoja Tiina Dufva
asianajaja Olli Iirola
toimitusjohtaja Sakari Joensuu
liikkeenjohdon konsultti Jari Kortelahti
Tax partner Juha-Matti Luojus
rikosylikomisario, eläkkeellä Raimo Peltovuori
tilintarkastaja, KHT Jussi Selinheimo
toimitusjohtaja Antti Sirkiä
agrologi Thomas Storgård
KTM Peter Volin
Uutena jäsenenä valtuuskuntaan valittiin:
Maritta Hiltunen
- Joensuun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Mikael Sorvanto
- Espoon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja
Merja Tapaninaho
- Tampereen seudun paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja
Juha Vainikka
- Kouvolan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Hallituksen jäsenten valinta kolmivuotiskaudelle 2026–2029
Seuraavat erovuoroiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen:
varatuomari Kirsti Auranen
tilitoimistoyrittäjä Tarja Hiitiö
toimitusjohtaja Risto Walden
Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin:
Ulla-Maj Wideroos
- hallituksen jäsen, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU
- puheenjohtaja, Svenska pensionärsförbundet
Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokouksen kannanotto 18.5.2025 (pdf)