Pääomatuloista tehtävät vähennykset 2016

Tulonhankkimismenot

Pääomatuloista saa vähentää niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.

Tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi sijoittajan ammattikirjallisuus, tietoliikenneyhteys ja tietokoneen hankintameno. Jos hyödykkeellä on käyttöä sekä tulonhankkimistoiminnassa että yksityistaloudessa, menot ovat vähennyskelpoisia vain tulonhankkimistoiminnan osalta. Tällaisissa tilanteissa menojen on oltava järkevässä suhteessa tavoiteltuun hyötyyn nähden ollakseen verotuksessa vähennyskelpoisia.

Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia vain 50 euron ylittävältä osin.

Lähdeverotettavan korkotulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia.

Korkomenot

Vähennyskelpoisia korkoja ovat asunto- ja tulonhankkimislainan korot. Asuntolaina kohdistuu asuntoon, joka on omassa tai perheen käytössä. Tulonhankkimislaina kohdistuu sellaiseen varallisuuteen, joka kerryttää verotettavaa tuloa.

Asuntolainan korosta on vähennyskelpoista 55 % vuonna 2016, 45 % vuonna 2017, 35 % vuonna 2018 ja 25 % vuonna 2019. Tulonhankintaan otetun lainan korot voi vähentää täysimääräisesti.

Korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos verovelvollisella ei ole pääomatuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin suuruinen osuus syntyvästä alijäämästä.
Lisää alijäämähyvityksestä Ansiotuloista tehtävät vähennykset 2016 -sivulla

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja pitkäaikaissäästämisen maksut

Vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksuja saa vähentää yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa. Vähennyskelpoinen enimmäismäärä on kuitenkin 2 500 euroa, jos verovelvollisen työnantaja on verovuonna maksanut verovelvolliselle ottamansa vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja.

Uusien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on vuoden 2013 alusta lukien ollut, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan TyEL:n mukaiseen lykättyyn vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä, joka tällä hetkellä on 68 vuotta.

Maksut voi vähentää, vaikka pääomatuloja ei olisi. Silloin maksujen perusteella myönnetään ns. erityinen alijäämähyvitys. Erityinen alijäämähyvitys on 30 prosenttia alijäämästä. Jos henkilöllä ei ole laisinkaan pääomatuloja ja hän on maksanut vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja 5 000 euroa, hänen ansiotuloista maksettavia veroja pienennetään 1 500 eurolla (5 000 x 30 %).

Osakaslainan takaisinmaksu

Pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksu on vähennyskelpoinen viiden vuoden kuluessa lainan nostamisvuodesta.

Luovutustappiot

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vuodesta 2016 alkaen vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.

Ennen vuotta 2016 syntyneisiin luovutustappioihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne olisivat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavan vuotena.

Muiden verovelvollisten, kuten esimerkiksi yhteisöjen, verotuksessa luovutustappiot vähennettäisiin edelleen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy.

Luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos verovuonna luovutetun muun kuin tavanomaisena koti-irtaimistona käytetyn omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ja luovutushinnat ovat molemmat enintään 1 000 euroa.

Jälkimarkkinahyvitys

Jälkimarkkinahyvitys vähennetään kuten pääomatulon hankkimiskulu. Joukkovelkakirjalainan ostaja maksaa myyjälle jälkimarkkinahyvitykseksi kutsuttua laskennallista korkoa edellisen koronmaksupäivän ja lainan ostopäivän väliseltä ajalta.

Tulolähteen tappio

Maatalouden, liikkeen tai ammatin verovuoden tappio voidaan verovelvollisen ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta vähentää kokonaan tai osittain saman vuoden muista pääomatuloista. Metsätalouden tappio vähennetään aina muista pääomatuloista.

Pääomatulolajin tappio

Mikäli pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin tuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Ensimmäisessä vaiheessa alijäämästä myönnetään alijämähyvitys ansiotulojen veroista, mutta mikäli sekään ei riitä (alijäämähyvitykselle on säädetty enimmäismäärä), vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavan 10 verovuoden pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy.

(Teksti laadittu 3.12.2015)

 

Tulosta