Alkutuottajan alv

Alkutuottaja ilmoittaa arvonlisäverot Omavero-palvelussa tai lomakkeella, jonka nimi on Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (entinen kausiveroilmoitus).

Vuoden 2016 arvonlisäveroista on annettava ilmoitus viimeistään 28.2.2017. Se on myös vuodelta 2016 maksettavan arvonlisäveron eräpäivä. Metsätaloudenharjoittajien ei enää tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut.

Puukauppojen yhteydessä metsänomistajille on maksettu varsinaisen kantohinnan lisäksi arvonlisävero, joka on nyt maksettava valtiolle. Siitä voi kuitenkin vähentää omien ostojen arvonlisäverot. Koska tilitettävät summat voivat olla huomattavan suuria, maksuun kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen eräpäivää.

Alkutuottajien, joita ovat mm. metsänomistajat ja maanviljelijät, arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa eli verokausi on kalenterivuosi. Tämä artikkeli koskee nimenomaan näitä vuosi-ilmoittajia.

Alkutuottaja voi hakeutua arvonlisäverosta neljännesvuoden tai kuukauden ilmoitusjaksoon. Edellytyksistä on säädetty tarkemmin laissa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä.

Jos maa- tai metsätaloutta harjoitetaan kuolinpesän tai yhtymän lukuun, arvonlisäveroilmoitus annetaan kuolinpesän tai yhtymän nimissä. Sama koskee puolisoita. Yksi ilmoitus riittää.

Helmikuun 28. päivä on arvonlisäveroilmoituksen määräpäivä. Jos arvonlisäveroilmoitus lähetetään postitse, tulisi ilmoituksen olla perillä viimeistään 7. päivänä määräpäivästä. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista lähetetään sen vasemmassa yläreunassa olevaan osoitteeseen.

Metsätaloudenharjoittajien ei enää tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut. Tämä muutos koskee jo verokautta 2016. Tämä koskee siis metsätaloutta harjoittavaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää ja verotusyhtymää, jotka ovat vuosi-ilmoittajia. Ilmoitus on kuitenkin annettava, jos metsätalouden lisäksi harjoitetaan muuta arvonlisäverollista toimintaa tai jos Verohallinto erikseen pyytää arvonlisäveroilmoitusta.

Jos arvonlisäveroilmoitusta ei ole annettu määräajassa, Verohallinto arvioi kohdekauden veron määrän. Laiminlyönnistä seuraa myös veronkorotus.

Arvonlisäveroilmoituksen voi antaa sähköisesti Omavero-palvelussa. Jos ilmoitusta ei ole mahdollista antaa sähköisesti, voi vuoden 2016 arvonlisäveroista vielä antaa paperisen ilmoituksen. Verokaudesta 2017 lähtien paperisen ilmoituksen saa antaa vain erityisistä syistä. Paperisen ilmoituksen voi hankkia Verohallinnon toimipisteestä tai tulostamalla lomakkeen Verohallinnon nettisivuilta. Sieltä löytyy myös veron maksuohje.

Käytä oikeaa viitettä

Arvonlisäveron maksat pankkiin, kuten muutkin laskut. Helpoiten arvonlisäveron maksu hoituu Omavero-palvelussa. Jos arvonlisäveroilmoituksesi aiheuttaa arvonlisäveron palautuksen, tämä maksetaan niin ikään pankkitilillesi, mikäli sinulla ei ole mitään suorittamattomia veroja.

Veroa maksettaessa on käytettävä ilmoittajan omaa asiakaskohtaista pysyvää viitenumeroa. Viitenumero kertoo, kuka on maksaja, joten sen on syytä olla oikein. Muuten vero voi mennä väärän henkilön hyväksi. Vuodesta 2017 alkaen arvonlisäverot maksetaan oma-aloitteisten verojen viitteellä, joten on syytä tarkistaa, että uusi viitenumero on käytössä, kun verokauden 2016 arvonlisäveroa maksetaan. Vanha verotiliviite toimii kuitenkin vielä toistaiseksi, mutta se poistuu käytöstä. Uuden viitenumeron saa Omavero-palvelusta tai soittamalla Omaveron palvelunumeroon 029 497 016.

Maksettaessa esimerkiksi metsäyhtymän arvonlisäveroja on tärkeää käyttää yhtymän omaa viitenumeroa. Tässä kannattaa olla tarkkana, jos sama henkilö hoitaa useamman eri verovelvollisen arvonlisäverojen maksut.

Arvonlisäveroja varten on kolme tilinumeroa: yksi Danske Bankissa, yksi Nordeassa ja yksi OP Pankissa. Voit itse valita, mille näistä tileistä veron maksat. Muista kuitenkin, ettet saa maksaa näille pankkitileille muita veroja kuin arvonlisäveroja tai muita ns. oma-aloitteisia veroja.

Maksettavan arvonlisäveron määrä selviää arvonlisäveroilmoituksesta kohdasta ”Maksettava vero/Palautukseen oikeuttava vero”. Summa on myynnin veron ja vähennettävän veron erotus. Maksun yhteydessä ei välity tietoa siitä, mitä veroa on maksettu. Nämä tiedot annetaan arvonlisäveroilmoituksessa.

Arvonlisäveron voi myös maksaa erissä. Tulevia arvonlisäveroja voi myös maksaa etukäteen milloin vain omalla viitenumerolla ja niille saa hyvityskorkoa, joka on tällä hetkellä 0,5 prosenttia. Korko on verovapaata tuloa. Maksut käytetään myöhemmin erääntyvän arvonlisäveron maksuun.

Virhe maksussa

Jos maksamisessa on sattunut virhe, on syytä ottaa yhteyttä neuvontanumeroon 029 497 060.

Yhteydenotto on tarpeen, jos olet esimerkiksi antanut väärän viitteen tai viite puuttuu kokonaan tai maksu on mennyt jollekin muulle Verohallinnon pankkitilille kuin oma-aloitteisten verojen tilille.

Esimerkiksi vuotta 2016 koskevaa ennakon täydennysmaksua tai vuoden 2017 ennakkoveroa ei saa missään nimessä maksaa samalle pankkitilille kuin arvonlisäveroa.

Korot ja myöhästymismaksut

Jos arvonlisävero maksetaan myöhässä eli 28.2.2017 jälkeen, on maksettava 7,0 prosentin suuruista vuotuista viivästyskorkoa.

Vaikka veron maksaisi ajoissa, mutta arvonlisäveroilmoitus annetaan myöhässä, joutuu maksamaan myöhästymismaksua. Kun ilmoituksen antaa verkossa, se on perillä käytännössä saman tien kuin se lähetetään.

Kun lomake lähetetään postitse, tulisi sen olla perillä viimeistään 7. päivänä määräpäivästä.

Myöhästymismaksua määrätään 15 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle maksettavalle verolle. Myöhästymismaksu lasketaan arvonlisäveroilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Minimi on 5 euroa ja maksimi 15 000 euroa.

Myöhästymismaksua määrätään, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi sen vuoksi, että alkutuottaja on saamassa arvonlisäveron palautuksen. Tällöin selviää kuitenkin viidellä eurolla.

Maksettava myöhästymismaksun määrä näkyy Omavero-palvelun yhteenvedossa. Myöhästymismaksu maksetaan samalla viitteellä ja samalle pankkitilille kuin arvonlisäverot.

Verojen palauttaminen

Jos maksettavaa arvonlisäveroa ei ole ja olet saamassa palautusta vähennettävistä arvonlisäveroista, arvonlisäveron palautukset maksetaan verovelvolliselle yleensä viipymättä.

Jos sinulla on muita veroja maksamatta, arvonlisäveron palautusta ei makseta, vaan palautus käytetään maksamattomien verojen suoritukseksi. Jos arvonlisäveroilmoitusta ei ole annettu tai ilmoituksissa on ollut puutteita, se voi estää palautusten maksamisen.
Omia maksuja ei palauteta, ellei kyseessä ole virhe tai erehdys, vaan ne käytetään tulevien verojen maksuun.

Alv-ilmoituksen korjaaminen

Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa olevan virheen korjaaminen on muuttunut 1.1.2017 alkaen. Arvonlisäveroilmoituksessa oleva virhe korjataan antamalla korvaava ilmoitus sille verokaudelle, jonka tiedoissa virhe on. Korvaavasta ilmoituksesta käytetään myös nimitystä oikaisuilmoitus. Korvaavalla ilmoituksella annetaan arvonlisäveron kaikki tiedot uudelleen oikeansuuruisina. Korjauksen syyn ilmoittaminen arvonlisäveron tietoja korjattaessa ei ole vielä pakollista verokaudelta 2016 annettavassa oikaisuilmoituksessa.

Lomakkeen täyttö

Myynnin verot

Arvonlisäveroilmoitukselle merkitään arvonlisäveroa koskevat tiedot, eikä samalla lomakkeella olevista työnantajasuorituksia koskevista tiedoista kannata välittää.

Arvonlisäveroilmoitukseen merkitään myyntien verot verokannoittain. Verokantoja on kolme: yleinen 24 prosenttia sekä kaksi alennettua: 14 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi rehuihin ja elintarvikkeisiin, sekä 10 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi maatilamatkailuun.

Jos kyse on esimerkiksi puun myyntituloista, puun ostajat ovat maksaneet verottoman puun hinnan päälle arvonlisäveron, joka on 24 prosenttia. Metsänomistaja merkitsee puukaupan arvonlisäverot kohtaan ”Vero kotimaan myynnistä verokannoittain” ja arvonlisäverottoman hinnan metsätalouden veroilmoitukseen 2C-lomakkeelle.

Niillä, joiden tilikauden veroton liikevaihto on alle 30 000 euroa, on oikeus alarajahuojennukseen. Alarajahuojennus ei koske kuitenkaan metsätaloutta.

Alarajahuojennus lasketaan itse ja merkitään arvonlisäveroilmoitukseen.

Huojennuksen määrä vähennetään tilitettävästä arvonlisäverosta.

Alarajahuojennusta ei voi enää hakea erikseen palautuksena. Jos alarajahuojennuksen tietoja ei ole ilmoitettu, on annettava uusi korvaava arvonlisäveroilmoitus, jolla ilmoitetaan kaikki verokauden tiedot uudestaan.

Puuta omaan käyttöön

Alkutuottaja voi ottaa omaan käyttöönsä vähäisen määrän verollisia tuotteita ilman veroseuraamuksia. Vähäisen verottoman käytön yläraja on 850 euroa vuodessa. Tämä sääntö ei koske yhtiöitä.

Tämän ylittävältä osalta on maksettava arvonlisäveroa, jos omaan käyttöön otetaan tavaroita, joista arvonlisäverot on vähennetty, tai otetaan esimerkiksi puutavaraa metsästä. Esimerkiksi metsätilan omistajan omaa käyttöä on omasta metsästä otetun puutavaran käyttö kesämökin rakentamisessa tai asunnon lämmityksessä.

Tuloverotuksen puolella asunnon lämmitykseen voi alkutuottaja ottaa polttopuuta verovapaasti, mutta arvonlisäverotuksen puolella siitä menee arvonlisäveroa, mutta vain siltä osin kuin oman käytön vuotuinen 850 euron raja ylittyy.

Oman käytön arvonlisäveroa laskettaessa rakennuspuun arvona käytetään 5 euroa, tarvepuun 6 euroa, polttopuun 10 euroa ja hakkeen 7 euroa kuutiolta.

Jos vuonna 2016 on esimerkiksi otettu omasta metsästä tukkipuuta 200 m³, oman käytön arvo on 200 m³ x 5 e = 1 000 euroa. Tästä vähennetään 850 euroa ja arvonlisävero on 150 e x 24 % = 36,00 euroa, joka merkitään kausiveroilmoitukseen kohtaan ”Vero kotimaan myynnistä verokannoittain”. Verottomia oman käytön osuuksia ei ilmoiteta arvonlisäveroilmoituksella.

Vähennettävät verot

Vähennyskelpoiset arvonlisäverot merkitään arvonlisäveroilmoitukseen yhtenä kokonaissummana kohtaan ”Verokauden vähennettävä vero”. Arvonlisäveroton ns. nettohinta merkitään tuloveroilmoitukseen.

Vähennettäviä veroja ovat kaikki sellaiset arvonlisäverot, jotka sisältyvät arvonlisäverollista toimintaa varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin. Esimerkiksi puhelinlaskuun sisältyy arvonlisäveroa, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverollisen toiminnan osalta.

Laissa on erikseen lueteltu ne arvonlisäverot, joita ei saa vähentää. Esimerkiksi henkilöauton hankintahinnan ja kulujen arvonlisäverot eivät ole vähennyskelpoisia, koska autolla ajetaan yleensä yksityisajoa. Sen sijaan pakettiauton hankintahinnan ja käyttökulujen arvonlisäverosta on vähennyskelpoista maa- ja metsätalouden ajoja vastaava osuus kokonaiskilometreistä. Kannattaa kuitenkin huomata, että kodin ja metsäpalstan väliset matkat eivät ole metsätalouden ajoa, vaan yksityisajoa.

Jos lasku ei sisällä arvonlisäveroa, ei vähennystä saa tehdä. Arvonlisäverottomia ovat esimerkiksi muilta kuin arvonlisäverovelvollisilta tehdyt ostot ja sellaisten tavaroiden hankinnat, josta ei ole tarvinnut suorittaa arvonlisäveroa. Esimerkiksi vakuutusmaksut eivät sisällä arvonlisäveroa.

Vähennystä ei myöskään voi tehdä, jos laskussa lukee ”voittomarginaalijärjestelmä – käytetyt tavarat”. Tällainen merkintä voi laskussa olla, jos on ostettu liikkeestä käytettyä tavaraa.

Mille vuodelle myynnin ja oston alvit?

Jos myynti tai osto osuu vuoden vaihteeseen, täytyy ratkaista, mille vuodelle arvonlisävero kirjataan.

Alkutuottajien arvonlisäverot kirjataan pääsääntöisesti kassaperiaatteen mukaan sille vuodelle, jona lasku on maksettu tai myyntihinta saatu. Jos tavara tai palvelu on vastaanotettu ennen kuin se on maksettu, arvonlisäveron saa kuitenkin kirjata jo sille vuodelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu.

Mahdollisuus valita, mille vuodelle kirjataan, koskee maa- tai metsätalouden harjoittajaa, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Esimerkiksi jos on hankittu koneita, joita ei vielä vuonna 2016 maksettu, saa näiden arvonlisäveron vähentää halutessaan jo vuonna 2016, jos koneet on toimitettu ostajalle vuoden 2016 puolella.

Puun ostajan maksamat ennakkomaksut puukaupoista sen sijaan menevät aina maksuvuodelle. Eli jos metsänomistaja on saanut ennakkomaksun vuonna 2016 vuoden 2017 puolella tehtävästä hakkuusta, on arvonlisävero ilmoitettava ennakkomaksun ajankohdan mukaan eli vuodelta 2016 annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa ja vero maksettava viimeistään 28.2.2017.

Ostot toisesta EU-maasta

Arvonlisäverovelvollinen voi ostaa toisesta EU-valtiosta, esimerkiksi Ruotsista tai Virosta, maa- tai metsätalouden tarvikkeita ilman kyseisen maan arvonlisäveroa.

Tällainen osto on ns. yhteisöhankinta, josta maksetaan Suomen arvonlisävero. Se ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella kohdassa ”Vero tavaraostoista muista EU-maista”.

Tästä summasta saat saman tien vähentää vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaavan osan kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”. Jos siis ostettu tavara tulee kokonaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, yhteisöhankinnasta ei jää maksettavaa arvonlisäveroa.

Arvonlisäveroilmoitus sähköisesti

Verkkoasiointi onnistuu esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Arvonlisäveroilmoituksen voi perinteisen paperiversion asemesta antaa verkossa. Pääset ilmoituksiin osoitteesta www.vero.fi/omavero. Omavero-palvelu korvasi Verotili-palvelun vuoden 2017 alusta lähtien. Tämä ei edellytä verovelvollisilta toimenpiteitä.

Ilmoituksen antamista varten täytyy tunnistautua esimerkiksi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnusten pitää olla nimenomaan sen henkilön, jonka nimissä ilmoitus annetaan.

Muut tunnistautumisvaihtoehdot ovat sähköinen henkilökortti tai Katso-tunniste.
Ilmoitukset voi jättää myös esimerkiksi tilitoimisto tai muu asianhoitaja käyttämällä sähköisen asioinnin valtakirjaa. Asianhoitajan voi valtuuttaa sähköisen asioinnin valtakirjalla vain, jos päämiehellä itsellään ei ole Katso-tunnistetta.

Omavero-palvelun lisäksi arvonlisäveroilmoitus on mahdollista antaa sähköisesti Ilmoitin.fi:ssä. Ilmoitin.fi:ssä ei ole täytettäviä verkkolomakkeita, vaan palvelun kautta voi lähettää tiedonsiirtona ohjelmistojen, esimerkiksi taloushallinto-ohjelmien tuottamia tiedostoja.

Katso-tunniste tarvitaan aina, jos haluat antaa verkossa kuolinpesän tai yhtymän arvonlisäveroilmoituksen. Tunnisteen hakeminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden tai yhtymän osakkaiden allekirjoittamaa valtakirjaa, jolla yksi osakas valtuutetaan perustamaan Katso-tunniste ja nimetään Katso-pääkäyttäjäksi.

Valtakirjamallin löydät verohallinnon nettisivuilta ohjeesta "Katso-ohjeet yhtymille ja kuolinpesille”.

Lähetä valtakirja Savo-Karjalan yritysverotoimistoon osoitteeseen PL 1094, 70111 Kuopio. Jos kyse on kuolinpesästä, liitä kopio perukirjasta mukaan.

Juha Salmikivi,
lakimies, Veronmaksajat

Tulosta