Osakeyhtiön veroilmoitus 2020

Osakeyhtiön on annettava veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Esimerkiksi jos tilikausi päättyi 31.3.2020, veroilmoitus on annettava 31.7.2020 mennessä.

Sähköinen veroilmoitus on annettu määräajassa, jos saat kuittauksen onnistuneesta lähettämisestä viimeistään määräpäivän aikana. Paperisen veroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa määräajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi seurata 100 euron myöhästymismaksu.

Palautusaikaan voi saada pidennystä poikkeustapauksessa (esim. sairauden vuoksi). Lisäaikaa on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa on mainittava perustelut sille, miksi veroilmoituksen antamiseen tarvitaan lisäaikaa. Lisäaikaa voi yleensä saada enintään kaksi viikkoa.

Lisäaikaa voi hakea joko Omavero-palvelussa tai lomakkeella Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi, yhteisöt. Jos käyttää lomaketta, niin hakemuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen viimeisenä palautuspäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Omaverossa lisäaikaa voi hakea viimeistään veroilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä.

Poikkeus veroilmoituksen antamisaikaan

Koronatilanteesta johtuen Verohallinto on pidentänyt osakeyhtiön veroilmoituksen määräaikaa. Veroilmoituksen voi antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jos osakeyhtiön tilikausi on päättynyt tammikuussa 2020, helmikuussa 2020 tai joulukuussa 2019. Normaalisti veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa. Lisäaikaa ei tarvitse erikseen hakea, eikä lisäajalta myöskään määrätä myöhästymismaksua. Uusi veroilmoituksen määräpäivä tulee näkyviin Omaveroon huhtikuun aikana.

Lisäajasta huolimatta Verohallinto toivoo, että yhteisöt antaisivat veroilmoituksensa normaalissa määräajassa, jos se on mahdollista. Katso uutinen 9.4.2020 täältä.

Tuloveroilmoitus sähköisesti

Osakeyhtiön on annettava veroilmoitus sähköisesti. Veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä, jos sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Sähköinen veroilmoitus annetaan Omaverossa. Muita vaihtoehtoja sähköiseen ilmoittamiseen ovat Ilmoitin.fi ja kaupalliset Tyvi-palvelut.

Sähköisestä ilmoittamisesta katso lisää täältä.

Koko veroilmoitus liittelomakkeineen (esimerkiksi liitelomake 62) ja liitetiedostot (esimerkiksi tilinpäätös) pitää antaa sähköisesti.

Lisätietoja veroilmoituksen antamisesta täällä.

Veroilmoituksen voi antaa paperisena vain erityisestä syystä, jos sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Jos annat veroilmoituksen paperilomakkeella, erillistä lupaa ei tarvitse hakea eikä syytä tarvitse kertoa etukäteen. Verohallinto voi kysyä syytä myöhemmin. Jos ilmoitus annetaan paperilla, myös postin kulkuun täytyy varata aikaa.

Paperinen veroilmoitus ja ohjeet löytyvät täältä

Verotuksen päättyminen

Osakeyhtiön verotus päättyy osakeyhtiön verotuspäätöksessä ilmoitettuna päivänä. Viimeistään verotus päättyy kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden päättymiskuukauden lopusta lukien. Verotuspäätös muodostetaan ja lähetetään osakeyhtiölle pääsääntöisesti ennen osakeyhtiön verotuksen päättymistä.

Veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä määräytyvät osakeyhtiön verotuksen päättymispäivän mukaisesti. Nämä ajankohdat ilmoitetaan verotuspäätöksessä. Jäännösveron eräpäivä on verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden 3. päivä ja veronpalautuksen maksupäivä on verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden 5. päivä.

Jos osakeyhtiö korjaa tai täydentää verotustietojaan ennen verotuksen päättymistä, Verohallinto muodostaa osakeyhtiölle verotuksen toimittamisen jälkeen uuden verotuspäätöksen. Verotuspäätöksessä ilmoitetaan uusi verotuksen päättymispäivä.

Verotus päättyy uudessa verotuspäätöksessä ilmoitettavana päivänä myös, jos Verohallinto on lähettänyt osakeyhtiölle ennen verotuksen päättymistä ilmoituksen verotuksen jatkamisesta verotuksen keskeneräisyyden takia. Ilmoitus verotuksen jatkamisesta voidaan antaa esimerkiksi osakeyhtiölle lähetetyssä selvityspyynnössä.

Jos verotuksen päättymispäivä siirtyy myöhemmäksi, myös veronpalautuksen maksupäivä tai jäännösveron eräpäivä voivat siirtyä myöhemmäksi.

Veroilmoitus 2020

Jäljempänä valittuja kohtia veroilmoituksen täyttämisestä. Kaikkia veroilmoituksen kohtia ei siis tässä käsitellä.

Osakeyhtiöllä ei ole enää verovuodesta 2020 lähtien verotuksessa henkilökohtaista tulolähdettä (poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt). Aiemmin henkilökohtaisessa tulolähteessä verotettu osakeyhtiön toiminta verotetaan verovuonna 2020 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan EVL-tulolähteessä, vaikka se ei olekaan varsinaista elinkeinotoimintaa (liike- ja ammattitoiminta).

Lisätietoa tulolähdejaon poistumisen vaikutuksista on Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen VH/5788/00.01.00/2019.

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettu laki on tullut voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2020. Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava osakeyhtiö voi tehdä korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisalaan kuuluvan koneen tai laitteen hankintamenosta 25 prosentin sijaan enintään 50 prosentin poiston verovuosina 2020–2023.

Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

- Kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä

- Kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan tai maatalouden käyttöomaisuuteen

- Kone tai laite on uusi eli sitä ei ole hankittu käytettynä.

- Kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020. 

Korotetun poiston vähentäminen elinkeinotoiminnassa edellyttää lisäksi, että poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa. Tästä katso lisää ”Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020-2023” diaarinumero VH/48/00.01.00/2020.

Elinkeinotoiminnan harjoittaminen

Veroilmoituksella annetaan tieto, jos yhtiö ei harjoita lainkaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaista varsinaista elinkeinotoimintaa. Muuta toimintaa voi olla esimerkiksi vuokraustoiminta ulkopuolisille tai passiivinen arvopapereiden omistaminen.

Osakkeenomistajat ja heille ja heidän omaisilleen suoriteperusteisesti kirjatut suoritukset

Kohdassa ilmoitetaan mm. osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut vuokrat, korot, kauppahinnat ja takausprovisiot. Verottajaa kiinnostaa, ettei niistä ole maksettu ylihintaa. Jos ylihintaa on maksettu, kysymyksessä on peitelty osinko. Peitellyn osingon verotus merkitsee veroseuraamuksia yleensä sekä yhtiölle että osakkeenomistajalle. 

Peitellyn osingon saajana voi osakkaan lisäksi olla tämän omainen. Tarkkaa määritelmää omaisesta ei ole laissa eikä edes oikeuskäytännössä, vaan asiat on ratkaistava tapauskohtaisesti. Omaisia ovat yleensä perheenjäsenet. Esimerkiksi lasten, puolison ja avopuolison saama etu voidaan verottaa peiteltynä osinkona. Ratkaisussa KHO 1967/3314 on katsottu, ettei osakeyhtiön osakkaiden serkkua voitu pitää laissa tarkoitettuna muuna omaisena. Ratkaisu omaisiksi luettavista henkilöistä tehdään tapauskohtaisesti. Asian arviointiin vaikuttavat myös taloudellisesta etuyhteydestä kertovat asiat, kuten se, asuvatko henkilöt samassa taloudessa.

Osakaslainat 

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat, jotka ovat yhtiön taseessa tilikauden 2020 päättyessä, riippumatta siitä annetaanko niistä vuosi-ilmoitus vai ei.

Pääomatulona verotettava osakaslaina 

Yksityishenkilön osakeyhtiöstä verovuonna saama, kalenterivuoden päättyessä takaisin maksamatta oleva rahalaina luetaan henkilön pääomatuloksi silloin, kun verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % lainan antaneen yhtiön osakkeista tai kun heillä on vähintään 10 %:n osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan osakkaan verovuoden päättymisajankohdan (31.12) tilanteen mukaisena.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäistä lasta. Lapsi on alaikäinen, jos hän ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta.

Laina, joka on maksamatta lainan nostovuoden viimeisenä päivänä, katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on vähintään 10 prosenttia.

ESIMERKKI: A ja B ovat puolisoita ja heillä on 13- ja 15-vuotiaat lapset C ja D. Mies A on huhtikuussa saanut X osakeyhtiöltä rahalainan, joka on vielä maksamatta 31.12.

X Oy:n 500:sta osakkeesta:

B omistaa 30 osaketta = 6 %

C omistaa 12 osaketta = 2,4 %

D omistaa 12 osaketta = 2,4 %

Yhteensä 54 osaketta = 10,8 %

A:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia.

Osakaslaina verotetaan pääomatulona myös, jos osakkaan tai perheenjäsenten tai heidän yhdessä omistamiensa osakkeiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 prosenttia

Välillinen omistus- tai äänivaltaosuus lasketaan suhteellisesti siten, että jos esimerkiksi perhe omistaa 20 % A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 50 % B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia (20 % x 50 %) B Oy:n osakkeista.

Pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta ei verotussyistä tarvitse periä korkoa.

Sellaisesta osakaslainasta, jota ei veroteta pääomatulona, pitää periä korkoa tai muuten korottomuusetu verotetaan peiteltynä osinkona. Korkoa on perittävä esimerkiksi sellaisesta osakaslainasta, joka on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana ja joka muutoin täyttäisi pääomatulona verottamisen kriteerit. Myös lainasta, jossa pääomatuloksi lukemisen edellyttämä vähintään 10 %:n omistusosuus ei täyty, tulee periä korkoa.

Ennen 3.4.1998 nostettuja lainoja ei koskaan veroteta pääomatulona, siten myös niistä on aina perittävä korkoa. 

Kohtuullisena korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa. Peruskorko on -0,25 prosenttia ajalla 1.1.2020-30.6.2020. Peruskorko on ollut 0,00 prosenttia ajalla 1.7.2019-31.12.2019 ja -0,25 prosenttia ajalla 1.1.2019-30.6.2019.  

Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa.

Osakaslainan vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Osakkaan ja hänen perheenjäsenensä yhtiöltä ottama rahalaina vähennetään osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Vuoden 2020 osinkotulon verotuksessa osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka oli yhtiön taseessa tilikauden 2019 päättyessä.

Oikaisu merkitsee, että vuonna 2020 saadun osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon määrä pienenee, koska laskupohja, josta 8 prosentin osuus lasketaan, on pienempi.

Listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Osingosta on kuitenkin 85 % veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa edellyttäen, että osinko on samalla enintään 8 % matemaattisesta arvosta. Jos osinko ylittää 8 % matemaattisesta arvosta, on osingosta 75 % veronalaista ansiotuloa.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan osakkaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisenä pidetään lasta, joka ei ole ennen verovuoden alkua täyttänyt 17:ää vuotta. Vuoden 2020 verotuksessa alaikäisiä ovat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2003 tai sen jälkeen.

Omistusosuudessa, joka määräytyy osingon nostettavissa olovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden lopun tilanteen mukaan, otetaan huomioon vain välitön omistus ja äänimäärä, koska osingot maksetaan yhtiötä välittömästi omistaville osakkaille.

Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta. Siltä osin kuin laina ylittää lainanottajan omien osakkeiden matemaattisen arvon, se vähennetään perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Osakkaan osakkeiden arvosta vähennetään myös perheenjäsenten ottamat osakaslainat. Yhden perheenjäsenen yhtiöstä nostama laina voi siten muuttaa toisen perheenjäsenen saaman osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon osittain ansiotulona verotettavaksi.

Osakkeiden arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka sisältyy yhtiön varoihin osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena olevalla tilinpäätöshetkellä. 

ESIMERKKI: Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2019. Osakaslainaa ei ole ollut tilikaudella, joka on päättynyt 31.12.2019. Osinko on nostettavissa 1.7.2020. Osakas on ottanut osakaslainan 2.1.2020. Tätä lainamäärää ei vähennetä osakkaan osakkeiden arvosta laskettaessa osittain pääomatulona verotettavan osingon määrää vuonna 2020.

Osakaslaina voidaan vähentää vain elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta. Esimerkiksi pelkkää vuokraustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ei yleensä ole verotuskäytännössä tulkittu harjoittavan elinkeinotoimintaa, vaikka vuokraustoiminta olisi ollut laajaa.

Kun osakaslainaa koskeva kohta täytetään yhtiön vuoden 2020 veroilmoituksella, se vaikuttaa vuonna 2021 saadun osingon verotukseen.

Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntona

Kohdassa tulee eritellä sellaiset osakeyhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntonaan. Myös muiden kuin vakituisten asuntojen, esimerkiksi kesäasuntojen, käytöstä ja käyttäjästä on annettava selvitys. 

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa yli puolet yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan yhtiössä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa, jos avopuolisot asuvat yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, sekä henkilöä, joka on yhtiössä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Perheenjäsenen iällä ei ole tässä merkitystä.

Asunnon arvon vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Jos yrittäjäosakkaalla on ollut yhtiön omistama asunto omana tai perheensä asuntona verovuonna, vähennetään asunnon arvo hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta. Myös ns. kakkosasunto tai vapaa-ajan asunto vähennetään.

Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjäosakkaan aseman tulee täyttyä ennen osingon nostettavissaolovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Jotta asunnon arvo voidaan vähentää, tulee asunnon kuulua nettovarallisuuden laskennan perustana olevassa tilinpäätöksessä yhtiön varoihin.  Lisäksi osakkaan tulee käyttää asuntoa sinä verovuonna, jona osinko hänellä verotetaan.

ESIMERKKI: Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2019. Yhtiö on hankkinut osakkaalleen asunnon kesäkuussa 2019, jolloin osakas on ottanut asunnon käyttöönsä.  Kun osakkaan vuonna 2020 nostaman osittain pääomatulona verotettavan osingon osuutta lasketaan, vähennetään osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta asunnon arvo edellyttäen, että osakas edelleen käyttää asuntoa vuonna 2020.

Vähennettävänä arvona käytetään sitä arvoa, jota on käytetty yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (poistamaton hankintameno tai vertailuarvo). Jos yhtiön asuntoa on käytetty vain osittain osakkaan tai hänen perheensä asuntona, vähennetään vain käyttöä vastaava osuus.

Enimmäismäärä, joka osakkeiden arvosta voidaan vähentää, on yrittäjäosakaan omistamien osakkeiden arvo. Jos osakkaina ovat puolisot, jotka molemmat ovat yrittäjäosakkaita ja asuvat kyseisessä asunnossa, kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta. Asunnon arvo vähennetään esimerkiksi silloin, kun asunto on ollut osakkaan käytössä asuntoetuna. Oikaisu tehdään myös, vaikka osakas on maksanut osakeyhtiölle käypää vuokraa asunnostaan, joka on yhtiön omistuksessa.

Yhteisön päätös voitonjaosta 

Kohdassa yhteisön päätös voitonjaosta ilmoitetaan tilikaudelta 2020 jaettavaksi päätetty osinko sekä vapaan oman pääoman rahastosta tehty varojen jako.

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkona.

Jos jakaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, varojenjako verotetaan kuitenkin luovutuksena, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Jotta varojenjako verotettaisiin luovutuksena, osakkeenomistajan on esitettävä edellytysten täyttymisestä luotettava selvitys.

Luovutuksena pidettävä varojen jako merkitään kohtaan vapaan oman pääoman rahastosta tehty varojen jako ja osinkona pidettävä kohtaan jaettavaksi päätetty osinko tai ylijäämä yhteensä.

Jos jakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, vapaan oman pääoman rahastosta saatu suoritus verotetaan aina osinkoa koskevien säännösten mukaan. 

Katso tästä lisää Verohallinnon 1.1.2020 päivittämä ohje Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa dnro: VH/5695/00.01.00/2019.

Tuloverolaskelma

Elinkeinotoiminnan tuotot

Muun omaisuuden luovutusvoitot

Tässä kohdassa ilmoitetaan muun omaisuuden –omaisuuslajiin kuuluneiden hyödykkeiden luovutuksista saadut voitot. Luovutusvoitot eritellään liitelomakkeella 71B ja mahdollisten luovutustappioiden vähentämisen jälkeen jäljelle jäänyt loppusumma lomakkeelta ilmoitetaan tässä kohdassa.

Henkilökohtaisen tulolähteen poistuttua 1.1.2020 vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolähteen luovutustappiot (TVL-luovutustappiot) vähennetään ensisijaisesti muun omaisuuden luovutuksesta syntyneestä voitosta.

Jos verovuonna ei ole syntynyt muun omaisuuden luovutusvoittoja, TVL-luovutustappiot vähennetään käyttöomaisuuskiinteistöjen tai käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntyneestä voitosta. Jos luovutustappiota on samana verovuonna mahdollista vähentää sekä käyttöomaisuuskiinteistön että käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista, luovutustappio vähennetään ensisijaisesti kiinteistön luovutusvoitosta. Ks. tarkemmin luku 4.2 ohjeesta Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen, diaarinumero VH/5788/00.01.00/2019.

Elinkeinotoiminnan kulut

Poistot vähennyskelpoinen osuus

Tähän kohtaan siirretään 62 lomakkeelta elinkeinoverolain mukaiset poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot. Mahdollinen veronhuojennuspoisto merkitään lomakkeella 62 kohtaan 6 sekä kohtaan erittely veronhuojennuspoistoista.

Katso tarkemmin 62 lomakkeen täyttämisestä täältä 

Yhteisön yleisradiovero

Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Jos yhteisön toiminta muodostuu kokonaan muusta kuin elinkeinotoiminnasta, se ei ole velvollinen suorittamaan yhteisön yleisradioveroa, vaikka yhteisön toiminnan tulos lasketaankin elinkeinoverolain mukaan.

Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vero on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa.

Yhteisön yle-veron saa vähentää elinkeinotoiminnan kuluna. Vähennys ilmoitetaan kohdassa Muut vähennyskelpoiset kulut. 

Verohallinnon ohjeen mukaan yleisradiovero vähennetään ensisijaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Kuluna vähennettävän yleisradioveron määrä selviää tällöin verotuspäätöksestä.

Yhteisön yleisradioverosta ja sen jaksottamisesta verotuksessa ks. tarkemmin, Verohallinnon ohje Yleisradiovero, 28.1.2020 diaarinumero VH/198/00.01.00/2020

Muun omaisuuden luovutustappiot ja arvonalentumiset

Tässä kohdassa Verotus-sarakkeessa ilmoitetaan se osuus muun omaisuuden luovutustappioista tai arvonalentumisista, jonka saa vähentää verotuksessa. Luovutustappiot eritellään lomakkeessa 71B.

Muun omaisuuden luovutuksesta syntyneen tappion saa lähtökohtaisesti vähentää elinkeinotoiminnan kuluna.

Muuhun omaisuuteen kuuluvien muiden kuin kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden ja yhtymäosuuksien hankintamenon vähentämistä on sen sijaan rajoitettu. Tällaisen muuhun omaisuuteen kuuluvan osakkeen ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta syntyneen tappion voi vähentää vain niistä veronalaisista voitoista, jotka ovat syntyneet muun omaisuuden luovutuksesta. Vähennyksen voi tehdä verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Näitä luovutustappioita ei merkitä tähän.

Lisätietoa luovutustappioiden vähentämisestä on ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen (VH/1881/00.01.00/2019) kohta 3.4.

Muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten arvonalentumiset

Tähän kohtaan Verotus-sarakkeeseen merkitään se osuus muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten arvonalentumisista, jonka voi vähentää verotuksessa. Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvan, tulon hankkimiseen liittyvän saamisen lopullinen menetys on EVL 17 §:n 2 momentin perusteella vähennyskelpoinen. Katso tarkemmin saamisten menetysten vähentämisestä Verohallinnon ohjeessa Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa (VH/5688/00.01.00/2019). 

Työnantajan koulutusvähennys

Työnantaja on oikeutettu koulutusvähennykseen niiden työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät työnantajan harjoittamassa EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa elinkeinotoiminnassa tai MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa maataloudessa.

Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä ei voi saada niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät työskentele EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa elinkeinotoiminnassa, vaikka työnantajan toiminnan tulos laskettaisiinkin kokonaan elinkeinoverolain mukaan.

Koulutusvähennys on laskennallinen lisävähennys, jonka voi tehdä elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja yritysmuodosta riippumatta, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu koko henkilöstöä koskevaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuksen on liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin saman työnantajan palveluksessa.

Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Kunkin koulutusjakson on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Yksi koulutuspäivä kestää 6 tuntia.

Työntekijälle on koulutusajalta maksettava palkkaa ja työntekijän on osallistuttava tosiasiallisesti koulutukseen. Työnantajan on lisäksi laadittava kirjallinen selvitys vähennysten edellytysten täyttymisestä työntekijäkohtaisesti.

Koulutusvähennys lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärällä. Näin saatu tulo jaetaan kahdella. Koulutusvähennyksen määrä on noin puolet koulutusajan laskennallisista palkkakuluista. Koulutusvähennyksestä ks. tarkemmin Verohallinnon ohje ”Työnantajan koulutusvähennys” diaarinumero:  VH/5691/00.01.00/2019.

Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79 Vaatimus elinkeinotoiminnan koulutusvähennyksestä ja maatalouden koulutusvähennystä lomakkeella 79A Vaatimus maatalouden koulutusvähennyksestä. Veroilmoituksella koulutusvähennys merkitään kohtaan Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa). 

Varaukset

Takuuvaraus

Verotuksessa hyväksytään vähennettäväksi takuuvaraus rakennus- tai laivanrakennusyrityksessä tai metalliteollisuusliikettä harjoittavassa yrityksessä.

Takuuvaraus koskee virheitä yrityksen valmistamassa rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa, ilma-aluksessa tai isossa vesialuksessa sekä suuressa koneyksikössä. Yhtiön on laskelmin osoitettava vastuunsa todennäköinen toteutuminen. Takuukorjauksen menoja, jotka on katettu varauksesta, ei voida enää erikseen vähentää kuluina. Käyttämätön takuuvaraus tuloutetaan takuuajan päättyessä.

Hinnanlaskuvaraus

Osakeyhtiöllä on oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnassa tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus, jos sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta oli tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alempi.

Vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen tavaroiden tulee olla ennen verovuoden päättymistä tilattu sitovin kirjallisin sopimuksin. Kiinteän hinnan edellytystä eivät täytä tilaukset, joissa tavaran hinta on sidottu pörssi- tai maailmanmarkkinahintaan taikka muutoin määrätyn ajankohdan käypään hintaan.

Osakeyhtiön on näytettävä hinnan alentuminen toteen, samoin se, että sopimus täyttää laissa asetetut ehdot. Jos osakeyhtiö on tehnyt hinnanlaskuvarauksen ja tavaran hinta palautuu entiselleen, tehtyä varausta ei tarvitse purkaa, vaikka tavara edelleen olisi toimittamatta yhtiölle.

Jälleenhankintavaraus

Jälleenhankintavaraus voidaan muodostaa, kun käyttöomaisuus on tuhoutunut tulipalon tai vastaavan vahinkotapahtuman seurauksena. Saatu vakuutus- tai vahingonkorvaus kirjataan ensiksi hankintamenon vähennykseksi. Jos saatu korvaus ylittää poistamattoman hankintamenon, voidaan yli jäävästä osasta muodostaa jälleenhankintavaraus.

Tuhoutuneen käyttöomaisuuden korvausten lisäksi voidaan jälleenhankintavaraus muodostaa myös toimitilarakennuksen tai toimitilaosakkeen luovutushinnasta siltä osin kuin luovutushinta ylittää poistamattoman hankintamenon.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä samana verovuotena tai viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Kuluvan käyttöomaisuuden tuhoutumisen yhteydessä muodostettu jälleenhankintavaraus voidaan käyttää kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hankkimiseen tai omaisuuden kuntoon saattamiseen. Toimitilojen luovutushinnasta muodostettua jälleenhankintavarausta saadaan käyttää vain uusien toimitilojen hankintaan tai vanhojen toimitilojen kuntoon saattamiseen.

Jälleenhankintavarauksella katettu käyttöomaisuus on otettava elinkeinotoiminnan käyttöön viimeistään kahden seuraavan verovuoden aikana. Määräaikaan voi saada pidennystä enintään kolme vuotta.

Varauksen käyttö keinotteluun pyritään ehkäisemään sillä, että varaus tuloutetaan verotuksessa 20 prosentilla korotettuna, ellei sitä ole käytetty viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Jos varausta ei ole käytetty myönnetyn määräajan pidennyksenkään aikana, luetaan varaus verotuksessa tuloksi 40 %:lla korotettuna.

Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Osakeyhtiön verotuksessa vahvistettu tappio voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana.

Osakeyhtiöiltä on poistunut tuloverolain mukaan verotettava muun toiminnan eli henkilökohtainen tulolähde verovuodesta 2020 alkaen. Osakeyhtiön vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolähteen tappiot voidaan vähentää verovuodesta 2020 alkaen niiden jäljellä olevana vähentämisaikana elinkeinotoiminnan tulolähteessä.   

Osakeyhtiön tappiot ilmenevät verotuspäätöksestä.

Osakeyhtiön tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet osakkeista on joko suoraan tai välillisesti vaihtanut omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi.

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos vähintään 20 % osakeyhtiöstä omistavan osakkaan omien osakkeiden enemmistö on vaihtanut omistajaa. Tällöin kaikkien kyseisen omistajayhtiön osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

ESIMERKKI: A Oy omistaa 60 % B Oy:n osakkeista. Kun A Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien A Oy:n omistamien B Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa. 

Osakeyhtiössä omistussuhteet voivat muuttua osakkeiden kaupan lisäksi osakeannissa tai omien osakkeiden lunastuksen tai hankkimisen yhteydessä siinä määrin, että tappion vähennysoikeus menetetään.

Verohallinto voi hakemuksesta myöntää luvan tappion vähentämiseen, vaikka yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa.

Lupa tappion vähentämiseen voidaan myöntää erityisestä syystä, jos se on tarpeen yhtiön toiminnan jatkamisen kannalta. Ks. Verohallinnon ohje Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos, 20.12.2016, Dnro A223/200/2016.

Johnny Örnberg

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi.

Artikkeli on julkaistu 16.4.2020. 

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.