Palkansaajan ostovoima vahvistuu vuonna 2025, vaikka palkkaverotus kiristyy keski- ja hyväpalkkaisilla

Reaalipalkkojen ennakoidaan nousevan selvästi vuonna 2025 inflaation yhä hidastuessa. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin hieman reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua.

Kokonaisuudessaan keskituloisen 4 074 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on näin ollen hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.

Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen vuonna 2025. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.

Keskituloisen palkan ostovoima on vuonna 2025 yhä 2,4 % matalampi kuin huippuvuonna 2020. Vuosien 2024 ja 2025 ostovoiman kasvu kuroo umpeen ostovoimakuopasta lähes kaksi kolmasosaa. Ostovoima palaa vuonna 2025 suunnilleen vuoden 2018 tasolle.

Palkan ostovoimaan vaikuttavat ansiokehitys, inflaatio ja verotus

Ostovoima putosi voimakkaimmin vuonna 2022, jolloin inflaatio oli kiihtynyt koronapandemiasta toipumisen ja energiakriisin myötä. Kuluttajahintojen nousu söi ostovoimaa selvästi yhä vuonna 2023, kun asuntolainojen korot ampaisivat nousuun.

Vuonna 2024 suunta muuttui ja ostovoima kääntyi reippaaseen nousuun. Ostovoimaa vahvisti paitsi inflaation selvän laskun siivittämä reaalipalkkojen nousu, myös palkansaajan veroprosenttien aleneminen. Palkkaverotus keveni tuntuvasti työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen alenemisen takia. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti laski 0,6 prosenttiyksikköä, pieni- ja suurituloisimmilla palkkatasoilla veroprosentti aleni enemmän.

Vuonna 2025 ostovoiman vahvistuminen jatkuu, vaikka tuloverotuksen kiristyminen syö monien palkansaajien ostovoimaa. Keskituloisen, noin neljä tuhatta euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti kiristyy 0,3 prosenttiyksikköä (kun huollettavana ei ole alaikäisiä lapsia).

Suurimmillaan veroprosentti kiristyy prosenttiyksikön kovapalkkaisilla tulotasoilla. Matalilla palkkatasoilla veroprosentti voi hieman keventyäkin. Lue tarkemmin tuloverotuksen muutoksista ja uudesta työtulovähennyksen lapsikorotuksesta Taloustaidon artikkelista Miten palkan ja eläkkeen verotus muuttuu 2025?

Vuodelle 2025 ostovoiman kasvu on pitkälti kiinni reaalipalkkojen noususta. Valtiovarainministeriö (19.12.2024) ennustaa ansiotasoindeksin nousevan 3,4 prosenttia ja samalla kuluttajahintainflaation hidastuvan yhä entisestään 1,1 prosenttiin arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen korotukset huomioiden. Tällöin reaalipalkat kasvavat noin 2,3 prosenttia. Keskituloisen palkansaajan veroprosentin kiristyminen leikkaa kuitenkin nettopalkan ostovoiman kasvun alle kahteen prosenttiin. Korkeimmilla palkkatasoilla taasen verotuksen kiristyminen vie ostovoiman nousun alle prosenttiin.

Laskelmien oletukset:

Palkkakehitys noudattaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiä. Ennusteet 2024 ja 2025 ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksien kehityksestä valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen 19.12.2024 mukaiset:
2024: ATI +3,1 %, KHI +1,6 % 2025: ATI +3,4 %, KHI +1,1 %

Palkansaajan veroprosentit laskettu keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla, ml. eläke- (ei 53-62-vuotiaan korotusta) ja työttömyysvakuutusmaksu, vain viran puolesta automaattisesti myönnettävät vähennykset (ei huomioitu työtulovähennyksen ikäkorotusta eikä uutta lapsikorotusta), vuositulo lomarahoineen 12,5 x kk-palkka.

Tarkemmin vuodenvaihteen veromuutoksista www.veronmaksajat.fi/verotus-2025