Testamentti ja lakiosa
Lakiosa on rintaperillisen oikeus vainajan omaisuuteen. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Vainajan velat ja lesken oikeudet on kuitenkin hoidettava ennen lakiosien jakamista. Mikä muu voi vaikuttaa lakiosan suuruuteen?
Lakiosaoikeus kuuluu vain rintaperillisille, joita ovat perittävän lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Jos lapsi on kuollut, myös hänen lapsellaan eli sijaantuloperillisellä on itsenäinen lakiosaoikeus vanhempansa jälkeen. Lakiosaoikeutta ei sen sijaan ole esimerkiksi vainajan leskellä tai sisaruksilla jälkeläisineen.
Nämä asiat tehdään ennen lakiosien jakamista
Vainajan velat on hoidettava aina ensimmäisenä pois.
Jos perittävä oli avioliitossa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, lesken avio-oikeus on lain mukaan toteutettava ennen lakiosaa.
Myös lesken lakiin perustuva niin sanottu asumissuoja on lakiosaa vahvempi oikeus, eikä esimerkiksi avioehtokaan vaikuta asumissuojaan. Lesken asumissuoja häviää kuitenkin vainajan velkojille, samoin rintaperillisen lakiosa.
Lakiosaoikeus tarkoittaa muun muassa kahta asiaa:
- Perittävän täysin pätevästä testamentista huolimatta rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta.
- Rintaperillisellä on oikeus vaatia tiettyjen perittävän tekemien vastikkeettomien luovutusten, kuten esimerkiksi ennakkoperintöjen huomioon ottamista jäämistöä jaettaessa sekä lakiosia laskettaessa.
Miten lakiosa lasketaan?
Lain mukaan lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Ensin siis selvitetään perintöosa.
Jos perittävä oli avioliitossa ja avio-oikeudesta johtuen on toimitettava omaisuuden ositus, perittävän reaalijäämistö muodostuu osituksessa määrättävästä avio-osasta.
Mikäli leski on varakkaampi ja hän vetoaa niin sanottuun tasinkoprivilegiin*, muodostuu perittävän reaalijäämistö perittävän omaisuuden säästöstä (omaisuuden säästö = varat – velat).
*Tasinkoprivilegin mukaan leskellä on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Tasinkoprivilegiin vetoamisesta on ilmoitettava osituksessa, ja sillä on iso vaikutus myös lakiosan suuruuteen. Tasinkoprivilegi on nimenomaan lesken oikeus, ei lesken perillisten oikeus.
Esimerkki: Mikko testamenttaa omaisuutensa Keijolle, miten lakiosat vaikuttavat?
Esimerkissä testamenttausta rajoittaa rintaperillisten oikeus lakiosaan, jonka suuruus on puolet perintöosasta. Rintaperilliset eivät saa lakiosaa automaattisesti, vaan heidän on sitä erikseen vaadittava.
Mikolla on kaksi lasta, Mari ja Mika. Mikko testamenttaa 200 000 euron arvoisen omaisuutensa Keijolle. Mikon kuoleman jälkeen lapset vaativat lakiosaansa. Ilman testamenttia kumpikin lapsi olisi perinyt 100 000 euroa, joten kummankin lakiosa on puolet perintöosuudesta eli 50 000 euroa. Keijo perii omaisuudesta 100 000 euroa.
Lakiosaa loukkaava testamentti
Testamentilla ei voi viedä rintaperilliseltä hänen lakiosaansa. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin
- se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä
- tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Esimerkiksi myös hallintaoikeustestamentti jäämistöön lesken hyväksi loukkaa aina rintaperillisen lakiosaa.
Testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa, eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti.
Lisää aiheesta