Kuntaverot – kunnallisvero ja kiinteistövero
Kunnat ovat merkittäviä verottajia Suomessa. Ne keräävät veroja kuntalaisten ansiotuloista kunnallisveroina ja kiinteistöistä kiinteistöveroina. Kunnille tilitetään myös osa yhteisöveron ja kaivosmineraaliveron tuotosta.
Kunnallisveroprosentit kartalla | Kiinteistövero
Kuntien tulot muodostuvat suorien verotulojen (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) lisäksi mm. valtionosuuksista ja toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot). Suomessa on 308 kuntaa vuonna 2025. Ne päättävät vuosittain kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Kiinteistöveroprosenteille on asetettu ala- ja ylärajat.
Vuodelle 2023 Manner-Suomen kunnat eivät poikkeuksellisesti saaneet itse muuttaa tuloveroprosenttiaan, kun sote-uudistuksen myötä niiden kunnallisveroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä (lue tarkemmin sote-uudistuksen verovaikutuksista Taloustaidosta).
Veronmaksajain Keskusliitto julkaisee säännöllisesti kuntaveroselvityksiä, joissa vertaillaan kunnallisen verotuksen tasoa eri puolella Suomea esimerkkilaskelmien avulla. Uusin julkaisu on vuoden 2025 kuntaverovertailu.
Vuodelle 2025 keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 7,54 prosenttiin (7,47 vuonna 2024).
- Kunnallisveroprosentin muutoksen vaikutus keskituloiselle palkansaajalle 2025 (png-kuva, 25.9.2024)
- Kunnallisveroprosentin muutoksen vaikutus keskituloiselle eläkkeensaajalle 2025 (png-kuva, 25.9.2024)
- Kunnallisveroprosentin muutoksen vaikutus eri tulotasoille palkan- ja eläkkeensaajalle 2025 (pdf 27.9.2024)
Kunnallisvero
Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Veron määrä lasketaan verotettavan ansiotulon ja kunnallisveroprosentin mukaan (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä). Veronmaksajan kotikunta määräytyy verovuotta edeltäneen vuoden viimeisen päivän asuinpaikan perusteella. Verotettava tulo muodostuu puolestaan veronalaisen tulon ja tulosta tehtävien vähennysten perusteella, minkä vuoksi kunnallisveron määrää ei tule arvioida suoraan bruttotulon ja kunnallisveroprosentin mukaan.
Tulosta tehtäviä vähennyksiä vuonna 2025 ovat esimerkiksi perusvähennys, tulonhankkimisvähennys, eläketulovähennys sekä opintorahavähennys. Aiemmin muun muassa palkansaajia koskenut ansiotulovähennys poistui verotuksesta vuonna 2025 ja se korvattiin aiempaa suuremmalla työtulovähennyksellä.
Maksettavaan kunnallisveroon voi joskus – erityisesti pienillä ansiotuloilla – vaikuttaa myös verosta tehtävät vähennykset, kuten työtulovähennys tai kotitalousvähennys. Verotettavan tulon ja maksettavan veron muodostumista palkan- ja eläkkeensaajalle on avattu tarkemmin Taloustaidon blogissa (7.10.2024).
Vuonna 2025 keskimääräisillä kunnallisvero- ja kirkollisveroprosenteilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 18 600 euron vuosipalkasta (kun muita ansiotuloja ei ole).
Kunnallisveron osuus tulosta palkkatason mukaan vuonna 2025 (pdf)
Kunnallisveroprosentit kartalla
Klikkaamalla kuntaa kartalla näet sen tuloveroprosentin vuonna 2025 sekä muutoksen vuoteen 2024. Kellertävä väri kuvaa verrattain matalaa veroprosenttia, sinertävä vastaavasti korkeaa.
Kunnittaiset prosentit taulukkoina
Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2024-2025 (excel)
Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2023-2024 (excel)
Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2021-2022 (excel)
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2025 (Verohallinnon nettisivu)
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2024 (Verohallinnon nettisivu)
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2023 (Verohallinnon nettisivu)
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2022 (Verohallinnon nettisivu)
Kunnallisveroprosenttien kehitys 1990-2025
| Vuosi | Keskimääräinen kunnallisvero-%* | Muutos, %-yks |
Korkein |
Matalin, |
Nosti prosenttia, lkm | Laski prosenttia, lkm |
| 1990 | 16,47 | 19,50 | 14,00 | 87 | 0 | |
| 1991 | 16,62 | 0,15 | 19,00 | 14,00 | 101 | 1 |
| 1992 | 16,88 | 0,26 | 20,00 | 14,50 | 105 | 0 |
| 1993 | 17,20 | 0,32 | 20,00 | 14,50 | 114 | 0 |
| 1994 | 17,53 | 0,33 | 19,75 | 15,00 | 125 | 2 |
| 1995 | 17,53 | 0,00 | 20,00 | 15,00 | 9 | 8 |
| 1996 | 17,51 | -0,02 | 20,00 | 15,00 | 5 | 34 |
| 1997 | 17,42 | -0,09 | 19,75 | 15,00 | 10 | 44 |
| 1998 | 17,53 | 0,11 | 19,75 | 15,00 | 77 | 19 |
| 1999 | 17,60 | 0,07 | 19,75 | 15,50 | 87 | 10 |
| 2000 | 17,65 | 0,05 | 19,75 | 15,50 | 83 | 15 |
| 2001 | 17,67 | 0,02 | 19,75 | 15,00 | 41 | 6 |
| 2002 | 17,78 | 0,11 | 19,75 | 15,00 | 108 | 3 |
| 2003 | 18,04 | 0,26 | 20,00 | 15,50 | 93 | 2 |
| 2004 | 18,12 | 0,08 | 20,00 | 16,00 | 54 | 2 |
| 2005 | 18,29 | 0,17 | 21,00 | 16,00 | 136 | 1 |
| 2006 | 18,39 | 0,10 | 21,00 | 16,00 | 140 | 1 |
| 2007 | 18,45 | 0,06 | 21,00 | 16,00 | 106 | 3 |
| 2008 | 18,54 | 0,09 | 21,00 | 16,00 | 119 | 3 |
| 2009 | 18,59 | 0,05 | 21,00 | 16,50 | 67** | 4** |
| 2010 | 18,97 | 0,38 | 21,00 | 16,25 | 181 | 2 |
| 2011 | 19,16 | 0,19 | 21,50 | 16,25 | 49 | 6 |
| 2012 | 19,24 | 0,08 | 21,75 | 16,25 | 91 | 3 |
| 2013 | 19,38 | 0,14 | 22,00 | 16,25 | 119 | 4 |
| 2014 | 19,74 | 0,36 | 22,50 | 16,50 | 156 | 0 |
| 2015 | 19,82 | 0,08 | 22,50 | 16,50 | 98 | 0 |
| 2016 | 19,85 | 0,03 | 22,50 | 16,50 | 45 | 3 |
| 2017 | 19,90 | 0,05 | 22,50 | 16,50 | 47 | 14 |
| 2018 | 19,84 | -0,06 | 22,50 | 16,50 | 53 | 6 |
| 2019 | 19,88 | 0,04 | 22,50 | 16,50 | 46 | 5 |
| 2020 | 19,96 | 0,08 | 23,50 | 16,50 | 53 | 7 |
| 2021 | 20,02 | 0,06 | 23,50 | 16,50 | 39 | 4 |
| 2022 | 20,01 | 0,00 | 23,50 | 16,50 | 16 | 12 |
| 2023*** | 7,37 | -12,64 | 10,86 | 4,36 | 0 | 293 |
| 2024 | 7,47 | 0,10 | 10,8 | 4,4 | 88 | 42 |
| 2025 | 7,54 | 0,07 | 10,9 | 4,7 | 66 | 4 |
* Maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla painotettu
** Ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia
*** Sote-uudistus astui voimaan, lue uudistuksen verovaikutuksista Taloustaidosta. Vuodesta 2023 alkaen luvut koskevat Manner-Suomen kuntia (sote-uudistuksen kunnallisveroprosenttien leikkaus ei vaikuttanut Ahvenanmaan kuntien veroprosentteihin).
Kiinteistövero
Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa seuraavien vaihteluvälien sisällä
| Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,93 - 2,00 |
| Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,30 - 2,00 |
| Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti | 0,41 - 1,00 |
| Muiden asuinrakennusten veroprosentti, (esim. kesämökki)* | 0,93 - 2,00 |
| Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti** | 2,00 - 6,00 |
| Voimalaitosten veroprosentti | enint. 3,10 |
| Yleishyödylliset yhteisöt *** | 0,00 - |
* Vuodesta 2017 lukien kunnan on tullut vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.
** Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on tietyissä pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa vähintään kunnassa sovellettava maapohjan yleinen veroprosentti vähintään +3,0 prosenttiyksikköä, enintään kuitenkin 6,00 prosenttia. Muualla rakentamattomalle rakennuspaikalle voidaan soveltaa myös yleistä kiinteistöveroprosenttia.
Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä määrätä muuten kiinteistöveroprosenteista säädettyä alhaisemmaksi, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.
Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit 2015 - 2025
| Muu asuin-rakennus | 1,07 | 1,11 | 1,15 | 1,16 | 1,17 | 1,20 | 1,20 | 1,21 | 1,21 | 1,22 | 1,24 |
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
2025 |
|
| Yleinen (maapohja) |
1,31 | 1,31 | |||||||||
| Yleinen (rakennukset) | 1,15 | 1,15 | |||||||||
| Yleinen | 0,99 | 1,00 | 1,06 | 1,06 | 1,07 | 1,08 | 1,11 | 1,11 | 1,11 | - | - |
| Vakituinen asuinrakennus |
0,46 | 0,47 | 0,49 | 0,49 | 0,50 | 0,50 | 0,51 | 0,51 | 0,50 | 0,51 | 0,51 |
Lähde: Verohallinto, Kuntaliitto